HANNAS HOME

Viimepäivät tai oikeammin viikot ovat olleet kiiruisia, mutta täynnä ihania ja mielenkiintoisia asioita. Kokosin listaksi ne kaikista mieluisimmat.

Terassille portaat - Mieheni yllätti tomeruudellaan viime viikonloppuna, kun ilmoitti lauantaiaamuna, että aikoo hakea rautakaupasta puutavaraa ja rakentaa vielä saman päivän aikana terassille portaat. Nyt ne siinä ovat. Tekemättömien töiden lista lyhenee ja tunnelma on korkealla, kunhan ei vilkaise listan pituutta!

Rappaus - Varsinkin vakituiset lukijani ehkä tietävät millainen tuska tuo talon rappaus on meille ollut. Saimme asian tiimoilta loistavia uutisia viime viikolla, kun kuulimme, että projektin on tarkoitus alkaa jo reilun viikon päästä. Huputetussa talossa asuminen ei juuri innosta, mutta ihanaa, että asia hoituu pois päiväjärjestyksestä.

RAUMAblogit - Viime syksynä kaksi innokasta raumalaisbloggaajaa alkoi kasata meitä alueen bloggaajia yhteen. Projekti uinahti talveksi ja nyt kevään myötä päätimme nostaa asian uudelleen esille. Niinpä viime keskiviikkona kokoonnuimme yhteen ensimmäisen kerran. Paikalle päässeiden kesken hoidettiin esittelyt ja mietittiin yhdessä, mitä tältä jutulta halutaan. Simola -blogin Maria esitteli ryhmämme logon, jonka on suunnitellut taitava Milona Sadekallio Hellapuulta. Tähän asti olen yrittänyt säilyttää blogissani tietynasteisen anonyymiyden, mutta ymmärrän, että verhoa täytyy hiukan raottaa, mikäli aikoo tällaisessa yhteisössä olla mukana. Hei kaikki, olen siis Hanna ja asun Raumalla.

Miami - Lennot ja majoitus on nyt varattu. Talvella kutsuu aurinko ja toivottavasti näemme mahdollisimman monen amerikkalaisen perheenjäsenemme kanssa.

Valmentaminen - Mainitsin teille huhtikuulla, että olen hypännyt mukaan valmentamiseen. Otin vastuulleni ringetessä C-ikäisten nuorten fyysisen harjoittelun ja en ikinä uskonut, että se voisi olla näin mahtava juttu. Jostain syystä olen ajatellut, että valmentaminen ei olisi oma juttuni, mutta toisin kävi. Kannattaa siis kokeille avoimin mielin uusia asioita! Näillä sanoin oikein ihanaa viikonlopun jatkoa.

Pääsimme eilen viettämään kahdenkeskistä aikaa mieheni kanssa, kun lapset lähtivät kylään isovanhemmille. Tällaisten tilaisuuksien tullen käymme yleensä aina ulkona syömässä, sillä vaikka pojat jo aika isoja ovatkin, on välillä mukava keskittyä syömään ruokansa ihan rauhassa kaikki aistit rentoutuen. Korviin oli kantautunut positiivisia kokemuksia Osteria Da Filipposta, pienestä italialaisesta ravintolasta kivenheiton päässä Vanhan Rauman torilta. Hymy suupielissä totean, että paikka on jokaisen kehun arvoinen. Niin rento ja sympaattinen, että olisin hyvin voinut kuvitella olevani jossakin pienen italialaisen pikkukylän ravintolassa illallisella.

Saavuimme kuuden aikoihin ja paikka oli tupaten täynnä. Onni oli puolellamme ja meidän onnistui napata juuri vapautunut pöytä. Listalta löytyy pizzoja, pastaa sekä focaccioita. Jälkiruoaksi voi nauttia vaikka tirumisun tai jäätelön. Ruuan valmistuksessa on käytetty paikallisten raaka-aineiden lisäksi italialaisia erikoisuuksia. Ravintolan vahvuuksiksi voinee laskea myös sen, että pizzat valmistetaan taikinajuureen. Ja pohja olikin uskomattoman ohut ja rapea.

Hyvän ruuan lisäksi Osteria Da Filippo on sisustettu herttaisesti. Keskenään eriparia olevat tuolit, pöydät, juomalasit ja aterimet mustavalkoisine valokuvineen tekevät paikasta varsin kotoisan. Mieli olisi tehnyt jäädä ihailemaan jokaista pientä yksityiskohtaa, mutta kanssaruokailijoita kunnioittaakseni päätin jättää sen ensikertaan. Osteria Da Filippon löydät siis Raumalta osoitteesta Kauppakatu 20.

// This Osteria Da Filippo restaurant in Rauma is worth paying a visit.

Hei sinne! Kodin piha ei näytä lainkaan näin siistiltä kuin reilun viikon takaisissa kuvissa, sillä talon uudelleen rappaus alkoi kuin alkoikin. Viime metreille jännitettiin vielä rakennustelineiden saatavuutta, mutta onneksi sellaiset ajoissa löytyi ja urakka pääsi alkamaan. Vanha rappaus purettiin ja tänään valmistui levytys. Seuraavaksi edessä on sitten uuden pinnan tekeminen. Mies on hyödyntänyt telineitä ja maalannut samalla räystäslautoja, minkä omilta töiltään on ehtinyt. Kieltämättä tämän kaiken keskellä on elävästi muistunut mieleen rakentamisen ajan arki. Joko on mukavuudenhalu iskenyt tai sitten viime projektista on kulunut liian vähän aikaa, mutta eipä tätä ole ikävä ollut!

Jos näkymä on kaoottinen seinien ulkopuolella, on se sitä ollut viime aikoina myös seinien sisäpuolella. Työ on pitänyt molemmat kiireisenä ja siihen päälle lasten harrastamiset sekä valmennuspuuhat. Lisäksi päiväkodissa ja koulussa on ollut erityisiä päiviä, joihin on liittynyt jotakin muistettavaa, kuten eväät, lähtö- ja saapumisajat tai varustus. Arki kuitenkin kevenee asteittain kohti heinäkuussa häämöttävää lomaa ja sekös piristää mieltä. Kaikki kesäkiva on edessäpäin, mutta nämä lämpöiset päivät kuten eilinen, tuntuvat jo minilomalta. Ei tämä siis suotta ole omasta mielestäni vuoden parasta aikaa, vaikka elämä sitten vähän vauhdikkaampaa olisikin.

Meillä vanhempi pojista päätti tänään ensimmäisen kouluvuotensa. Keskiviikkona oli koululla lukuvuoden päättäjäiset ja tänään he kävivät hakemassa todistukset. Erityisesti päättäjäisissä ja viimeisten koulupäivien kuluessa olen miettinyt sitä, kuinka suuri muutos on tapahtunut pojassani, mutta mitä kouluvuosi on vaatinut myös meiltä vanhemmilta.

Lapsi on oppinut ottamaan vastuuta ja muuttunut itsenäisemmäksi - läksyt, kotona yksin oleminen, tavaroista huolehtiminen, ruokailut, puhelimen käyttö. Luonnollisesti yhdessä jos toisessakin asiassa on petrattavaa, mutta rehellisesti voin myöntää olevani ylpeä pojastani. Hänestä on kasvanut lupaava miehen alku, vaikka itse sanonkin. Mutta jos ensimmäinen lukuvuosi on ollut opettelua ekaluokkalaiselle, on se sitä ollut myös meille vanhemmille. En tiedä onko hän muistanut lähteä ajoissa kouluun, ottanut reppunsa mukaan ja taluttanut pyörän pyörätien yli, kuten on opetettu. Minun on täytynyt hyväksyä se, että en tiedä kaikkea mitä koulussa opetetaan ja miten se opetetaan. En tiedä aina, mitä hän tekee välituntisin, kenen kanssa hän aikansa viettää ja onko mahdolliset erimielisyydet sovittu. Osaako hän käyttäytyä ylipäätään fiksusti? En tiedä kuinka monta kertaa opettaja on joutunut muistuttamaan häntä laittamaan puhelimensa päivän ajaksi äänettömälle. Koulumaailma on niin erilainen kuin päiväkoti ja vielä esikoulukin. Kertaheitolla tulee iso kasa opeteltavia asioita. On uskallettava luottaa omaan lapseensa, että hän osaa, hän pärjää ja hän toivottavasti kertoo, jos jotakin on mielen päällä. Aavistuksen itkuisin silmin kirjoitin siis kortin taakse kiitokset opettajalle, että hän on jaksanut muistuttaa, huolehtia ja pitää meidät vanhemmat tarpeen tullen ajan tasalla.

Näine ajatuksine oikein ihania kesäpäiviä kaikille koulunsa päättäville ja heidän vanhemmilleen sekä myös opettajille!

No niin, vihdoin ja viimein tämä kauan ja useasti toivottu kooste meidän kodin valaistusratkaisuista. Olen tainnut ennenkin teille mainita, että valaistus on itselläni sisustuksessa kompastuskivi. Se on myös asia, josta minulta usein kysytään ja hakusana, jolla blogiini tullaan. Perfektionistina tavoittelen täydellisyyttä ja valaistuksessa hyvän ja toimivan tasapainon löytäminen tuntuu vaikealta: yleisvalo - tunnelmavalo, kiinteät upotetut valaisimet - katto / pöytä / lattiavalaisimet, valon väri, valon teho - siinä on jo monta avointa kohtaa.

Nykyisessä kodissamme olemme käyttäneet paljon upotettuja spottivalaisimia kahdelta eri valmistajalta. Asuimme ennen omakotitaloja kahdessa eri rivitalossa, joissa kiinteitä valaisimia ei keittiön loistoputkivaloja lukuun ottamatta oltu juuri käytetty. Vaihtelun ja trendinkin vuoksi spottivalot ovat siis olleet suosikkeja. Valolistoja tai led -nauhoja en koe omaksi. Meillä oli edellisessä omakotitalossamme keittiössä työtasovalona ja yläkaapin päällä led-nauha, mutta omaan makuuni se on turhan moderni.

Pidän siitä, että valaistusta voi muuttaa vuodenajan ja päivän kulun mukaan. Olen kuitenkin huomannut, että isojen ikkunoiden tuoma luonnonvalo vähentää valaistuksen tarvetta sisätiloissa. Esimerkiksi tässä talossa käytävän tai makuuhuoneisiin johtavien aulan valo on todella harvoin käytössä ja keittiön työtasovaloa emme ole tarvinneet lainkaan. Valon tarve onkin asia, jota on mielestäni vaikea suunnitella rakennusvaiheessa. Sähköjohdot vedetään ennen kuin seinät ovat kokonaan levytetty, jolloin valon kulkua huoneistossa ei pysty täysin arvioimaan. Toisaalta parempi, että erilaisia valaistusmahdollisuuksia on liikaa kuin liian vähän.

Tässä kodissa yleisvalaistukseen olemme käyttäneet Hella Lighting S100 -sarjan sekä Airamin Planex Led -valaisimia. Hellan valaisimia on käytetty keittiössä, olohuoneessa sekä yläkerrassa ja ne ovat himmettäviä. Planex -valaisimia on käytetty eteisessä, käytävällä, vessoissa, kodinhoitohuoneessa sekä makuuhuoneiden aulassa ja makuuhuoneissa. Kylpyhuoneen ja saunan valaistuksesta on tulossa erikseen video, kunhan sellaisen onnistun tekemään.

Itselleni on tärkeää myös valon väri. Haluan, että kaikkien valopisteiden väri on sama. Tämä on arvatenkin joskus hankalaa, koska eri valmistajien led-valaisimissa saattaa sama väri näyttää aivan erilaiselta. Omaan silmään kauneimmalta näyttää 3000K. Se on sopivan neutraali, mutta ei kuitenkaan kylmä. Hella -valaisimien lämpötila on 3000K, mutta Planex -valaisimet ovat lämpötilaltaan 2700K. Nämä eivät onneksi riitele keskenään kuitenkaan kovin paljon. Kaikissa pöytä-, jalka- ja kattovalaisimissa on sitten tuo 3000K.

Tässä vielä täydellinen lista käytetyistä valaimista ja valonlähteistä:

Poikien makuuhuoneet: 2 kpl Planex valaisimia ikkunan molemmin puolin, kattovalo, paikat koulupöydän valaisimelle ja lukuvalolle sängyn luona

Aikuisten makuuhuone: 3 kpl Planex valaisimia vaatekaapin edessä, kattovalo (jota emme käytä), yksi yöpöydän valaisin ja paikka myös toisella puolella sänkyä

Aula: 2 kpl Planex valaisimia

Käytävä: 4kpl Planex valaisimia, 1 kpl pöytävalaisin

Kodinhoitohuone: 3 kpl Planex valaisimia

Vieras wc: 2 kpl Planex valaisimia, paikka myös upotetuille peilivaloille

Pienempi wc: 1 kpl Planex

Eteinen: 3 kpl Planex valaisimia

Keittiö: 4 kpl Hella valaisimia

Ruokailutila: 1 kpl kattovaloja (Design By Frandsenin Nice)

Olohuone: 8 kpl Hella valaisimia, 1 kpl lattiavalaisin

Yläkerta: 4 kpl Planex valaisimia sekä 4 kpl Hella valaisimia

Kylpyhuone ja sauna: 2 kpl Planex valaisimia sekä 156 kpl kuituvaloja

Näin juhannuksen kynnyksellä on sopivaa tehdä pieni välitilinpäätös kuluneesta keväästä ja kesästä. Arki-illat ovat kuluneet siivillä, sillä mieheni on tehnyt pitkiä työpäiviä ja vastuu niin lasten jalkapalloharrastuksesta, oman joukkueeni valmentamisesta ja kodinhoidosta on jäänyt minulle. Samalla olen yrittänyt hyödyntää jokaisen ylimääräisen hetken töissä rästihommien tekemiseen, sillä tähän aikaan vuodesta niihin juttuihin löytää parhaiten aikaa. Välillä on kieltämättä tuntunut, että paletti karkaa käsistä. Juhannus on ollut kaiken aikaa eräänlainen tavoiteraja, sillä tästä eteenpäin tahti rauhoittuu. Jalkapallo jää pian muutamaksi viikkoa tauolle ja joukkuekin aloittaa nyt omatoimisen harjoittelujakson. Niin voimaannuttavia kuin lasten harrastaminen ja valmentaminen ovatkin, tulee tämä hengähdystauko tarpeeseen! Ilman ihania naapureita ja lasten kavereita homma olisi ollut monin verroin hankalampaa - jokin grilli-ilta kiitokseksi lienee paikallaan.

Virallinen aiheeni tänään on kuitenkin tuo talon valmistunut rappaus. Urakka valmistui lopulta reilussa kahdessa viikossa ja lopputulos on oikein kiva. Ensiksi ajattelin, että kokonaisuudesta tuli turhan vaalea, mutta silmä on ilmeisesti tottunut, sillä enää se ei harmita lainkaan niin paljon. Kun sokkeli vielä ennätetään maalata tummaksi, tuo se mukavaa kontrasti lopputulokseen. Tässä samalla olemme miettineet tulevan kodin julkisivujen väriä. Rakennusmääräyksissä materiaaliksi on määrätty jälleen rappaus. Haaveissa olisi valkoinen koti, mutta arveluttaa värin arkuus. Samalla asuinalueella on jokunen valkoiseksi rapattu talo ja osassa aika hurjankin näköisiä jälkiä. Löytyykö ruudun toiselta puolelta kokemuksia?

Joka tapauksessa oikein ihanaa juhannusta; toivotaan aurinkoa, rauhaa ja rentoutumista!

Juhannusterveiset Vierumäeltä! Me vietimme poikien kanssa juhannusviikonlopun Vierumäen Urheiluopistolla. Paikka on itselleni entuudestaan tuttu nuoruusvuosilta, kun siellä järjestettiin joka kesä ringetteleirejä. Hassua kyllä, alue ei ole suuremmin muuttunut. Paljon löytyi siis tuttuja maisemia. Niille kenelle Vierumäki ei ole entuudestaan tuttu kohde, suosittelen kurkkaaman nettisivut. Lyhyesti voin kuitenkin kertoa, että paikka sijaitsee reilut parikymmentä kilometriä Lahdesta Heinolan suuntaan ja tarjoaa monipuoliset liikunta- ja urheilumahdollisuudet niin hyötyliikkujalle kuin aktiiviurheilijallekin.

Ajatus tästä lomasta oli mieheni, joka kuuluu Rakennusliittoon ja juuri Vierumäelle liitto tarjoaa varsin mukavan alennuksen vuorokausihinnoista. Meidän kahden vuorokauden huoneistomajoitus buffetaamiaisella ja -lounaalla sisältäen sporttipassin ja yhden liikuntalipun per päivä, maksoi 215 euroa. Lisäkustannuksia kertyi iltaruokailusta ja liikunnan harrastamisessa ainoastaan tenniskentän vuokrauksesta.

Avaan teille nyt tarkemmin, mitä tuolla sporttipassilla ja liikuntalipulla sitten oikein saa. Vaikka nettisivut hyvät ja kattavat ovatkin, tuli meille ainakin yllätyksenä, ja nimenomaan positiivisena yllätyksenä "ilmaisen" harrastamisen mahdollisuus. Mitä me siis teimme? Sporttipassi takaa pääsyn Urheiluhallille, jossa lapset kävivät pomppulinnassa ja kokeilimme myös yleisurheilulajeista korkeus- ja pituushyppyä. Alatasolla on kuntosali sekä erilaisia kenttiä, joita voi hyödyntää käsi- ja koripallon peluuseen, sählyyn tai jumppaamiseen. Kentät ovat vapaasti käytettävissä ellei niitä ole joku vuokrannut omaan käyttöönsä. Lisäksi sieltä löytyy sulkapallokenttä, jonka käyttö maksaa 10€/tunti. Sporttipassia hyödyntäen kiersimme luontopolun läheisten järvien ympäri. Sporttipassi oikeuttaa myös uimahalliin, Greeni kuntostudiolle, suunnistusreiteille ja frisbeegolfradalle. Iso asia on myös välinevuokraus, joka onnistuu passin avulla. Et siis tarvitse omia palloa ja mailoja, vaan saat ne kätevästi matkaasi urheiluhallilta. Me testasimme lasten kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä tenniksen peluuta. Mailat saimme veloituksetta, mutta kentän käyttö yhdeltä tunnilta maksoi 16€. Pojat innostuivat pelaamisesta todella!

Sporttipassin lisäksi hyödynsimme lomallamme yleisurheilu/nurmikenttää muun muassa jalkapallon pelaamiseen. Lapset tykkäsivät viereisestä kiipeilytelineestä sekä ministadionista, jossa käytiin tuliset pienpelit ja levypallokisat. Meille tarkoitettuja liikuntalippuja emme käyttäneet tällä kertaa lainkaan, koska päätimme satsata perheen kanssa yhteiseen aikaan. Liikuntalipuilla voit osallistua uimahallin ja kuntosalin käytön lisäksi Active Hours -liikuntatunneille, yleisöluisteluun ja Ski free -ensilumen ladulle. Vierumäki tarjoaa joukon muita liikuntamahdollisuuksia aina suppailusta golfiin. Me esimerkiksi mietimme, että ensi kerralla Flowparkissa kiipeily ja maastopyöräily voisivat olla mukavaa puuhaa. Itse haluan osallistua jollekin ohjatulle liikuntatunnille ja mieheni puolestaan käydä kuntosalilla.

Missä asuimme? Majoitus oli järjestetty Ilkassa, kahdessa kahden hengen huoneessa, jotka olivat yhdistetty välioven kanssa. Mistään hotellitason majoittumisesta ei voi puhua, mutta perussiisti huone keittonurkkauksella, suihkulla ja telkkarilla palveli meitä enemmän kuin hyvin. Huoneessa emme juuri käyneet kuin kääntymässä matkalla aktiviteetista toiseen. Ja mikä parasta, tästä Ilkka-rakennuksesta oli matkaa vajaat 200m jokaiseen urheilupaikkaan. Sijainti oli siis paras mahdollinen, kun ei tarvinnut kuljettaa mukana ylimääräistä tavaraa.

Kaiken hyvän lisäksi tähän vuorokausihintaan kuului myös rantasaunan käyttö ja molempina iltoina kävimme fiilistelemässä kesäiltaa Valkjärven rannalla. En osaa sanoa kuuluiko juhannusjuhlien lisäksi tämä saunan käyttö jonkinlaisena ekstrana vierailijoille vai onko kyse vakiokäytännöstä. Sen tiedän, että esimerkiksi eri lajileirien aikana sauna saattaa olla varattuna yksityiskäyttöön. Yhteenvetona tämä viikonlopun loma tuntui pidemmältä kuin olikaan ja luulenpa, että tästä muodostuu meidän vakiokohteemme! Raittiista ulkoilmasta ja liikunnasta sai aivan uudenlaista puhtia viimeisille työviikoille ennen kesälomaa.

// We had a fun Midsummer weekend in Vierumäki, Finland.

Muutama kuukausi on vierähtänyt siitä, kun viimeksi täällä blogin puolella sivuttiin tulevaa rakennusprojektia. Uusille, vastikään mukaan hypänneille lukijoille tiedoksi, että olemme siis aloittamassa tai käytännössä jo aloittaneet kolmannen omakotitalon rakennusprojektin. Ensimmäinen talo valmistui 2012 ja tämä nykyinen koti vuonna 2015. Remontti- ja Rakentaminen -tunnisteiden alta löytyy aiheesta lisää.

Mitä taloprojektille sitten kuuluu? Talven ja kevään aikana luonnostelimme arkkitehtimme kanssa tulevaa kotia. Ensimmäinen tehtävänanto viime syksyltä muuttui lopulta melkoisesti. Tuntui yllättävän vaikealta päättää, mitä tulevalta kodilta halusimme. Ajatusten vaihdon myötä alkoi käydä selväksi, että parviratkaisun sijaan tulevasta kodista tulee kaksikerroksinen ja kaikki makuutilat sijoitetaan yläkertaan. Saunan sijoittaminen erilliseen rakennukseen haluttiin säilyttää, kuten myös autokatoksen paikka tontilla, joten päädyimme hakemaan Rauman kaupungilta poikkeuslupaa näille muutoksille. Kuvittelimme arkkitehtimme kanssa, että projekti saa uinua kesän yli, sillä lomat sekoittavat lautakuntien toimintaa. Toukokuun lopussa tehty hakemus saapui kuitenkin hyväksyttynä jo kesäkuun lopussa! Varsinaisesti tämä ei aikatauluun aiheuta muutoksia kumpaankaan suuntaan, mutta antaa tietysti enemmän pelivaraa suunnitella tulevaa kotia jo kesän aikana.

Harmikseni Asuntomessut bloggaaja- ja pressipäivineen jäävät tänä vuonna väliin. Messuilta olisi varmasti saanut napattua mukaan tuoreita ideoita. Täytyy siis sitä suuremmalla tarmolla käyttää omaa mielikuvitusta ja miettiä, mitkä ratkaisut istuvat meidän perheelle parhaiten. Suunnitteluvaiheesta kuulutte varmasti lisää myöhemmin tässä kuussa. Mukavia heinäkuun ensimmäisiä päiviä sinne!

Toteutettu yhteistyössä Sisustustalo Kodinonnen kanssa.

Kesän aikana kotona sisustaminen on jäänyt melko vähälle, mutta yksi kaivattu muutos on tapahtunut. Eteisen sisustus alkaa viimein hahmottua, kun säilytyskalusteen vaihdoksen myötä myös Valantin Ystävä -tuoli on saanut uuden päällisen. Alusta alkaen oli selvää, että käännyn tässä asiassa raumalaisen Sisustustalo Kodinonnen puoleen, sillä tiesin saavani sieltä kaikki palvelut saman katon alta: suunnitteluapua sekä itse päällisen ompelun.

Kankaan valinta ei ollut mikään helppo ratkaisu, koska ihania vaihtoehtoja oli tarjolla vaikka kuinka paljon. Kodinonnen henkilökunta tarttui haasteeseen ja etsi kankaita kanssani, jotka sopivat tuoliini ja omiin visioihini. Kävimme läpi laajaa huonekalukangasvalikoimaa ja kannoin niitä kotiini sovitukseen, jotta näkisin kankaat oikeassa valossa ja osana sisustustamme. Ompelimotoiminta Kodinonnessa on alkanut jo itse asiassa vuonna 1993 Johanna Närvän johdolla. Nykyään puuhanaisina toimivat Tuula ja Katinka ja työnjälki on kyllä todella huolellista. Ompelimossa valmistuvat verhot, tyynyt, päiväpeitteet ja esimerkiksi nämä tällaiset pienet irtohuput.

Kankaaksi valikoitui lopulta Lauritzonin Morris, väri 7567. Ihastuin erityisesti tuohon samettiseen, eläväiseen pintaan, ja harmaa värinä sointuu helposti osaksi muuta sisutusta. Olisin kovasti halunnut yllättää ja valita jotakin räväkkää, mutta lopulta päädyin kuitenkin turvalliseen ja ajattomaan valintaan. Uuden kodin rakentaminen etenee rauhallisessa aikataulussa ja näin ollen halusin aikaa kestävän kankaan. Tässä sen jälleen näkee, kuinka pienellä asialla voi olla koko tilan kannalta iso merkitys.

Tuotteesta on saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

1 / 2 / 3 / 4

En yleensä käytä lainakuvia postauksissani, mutta nyt täytyi tehdä poikkeus. Olemme mieheni kanssa viimeisen kahden viikon aikana pohtineet kuumeisesti uutta taloa ja siihen liittyviä (pohja)ratkaisuja. Elokuun alussa on palaveri arkkitehdin kanssa, jonka perusteella hän piirtää meille toiveidemme talon. Näiden kuvien myötä ajattelin väläyttää teille millaista tunnelmaa haemme. Pääpiirteissään haluamme talon olevan klassinen, ajaton, virtaviivainen kokonaisuus, jota pehmentävät luonnonmateriaalit sisustuksessa. Ulkoverhoiluna on rappaus puutehostein. Edelleen haluamme isoa ikkunapintaa, mutta kuitenkin järkevin sijoitteluin, jotta olo ei ole kuin näyteikkunalla. Pääsisäänkäynti mahdollisesti laatoitetaan. Pienemmillä yksityiskohdilla, kuten ovenkahvoilla ja ulkovaloilla on tarkoitus tuoda moderniin julkisivuun kontrastia.

1 / 2 / 3 / 4

Keittiö, ruokailutila ja olohuone ovat yhtä avointa tilaa, osittain kahden kerroksen korkuisena. Lattiamateriaaliksi kaavailen parkettia, mutta katsotaan, miten budjetti antaa periksi. Joka tapauksessa valkoinen lattia vaihtuu tammen väriseen. Keittiön yksi kalusteseinä voisi olla mahdollisesti kokonaan musta, toinen vastaavasti valkoinen. Nykyisessä kodissa meillä on puhtaanvalkoinen kvartsitaso, ja kvartsia tulee myös uuteen kotiimme - ehkäpä kuitenkin marmorikuvioisena. Tarkempia sisustuksellisia ratkaisuja ehtii onneksi miettiä tuonnempana.

1 / 2 / 3 / 4

Kodinhoito- ja kylpyhuone muodostavat myös yhden ison avoimen tilan, joka väliseinin jaetaan pienemmiksi tiloiksi. Näihin tiloihin on eteisestä sekä takapihan puolelta vaivaton kulku. Lattiaan sekä mahdollisesti myös seinille suunnittelen vaalean harmaata laattaa. Erillistä teknistä tilaa meille ei tällä kertaa tule, vaan ilmanvaihtokone sekä lämmitysjärjestelmä sijoitetaan kodinhoitohuoneeseen ja eteisen "vaatehuoneeseen". Makuuhuoneet rakennetaan yläkertaan ja sinne tulee myös yksi wc ja aulatila.

1 / 2 / 3 / 4

Takapihalle tulee saunarakennus sekä katoksen alle pöytäryhmä. Lisäksi suunnitelmissa on rakentaa uima-allas. Nämä määrittävät pitkälti sen, millaisille muille toiminnoille jää tilaa. Pojat tarvitsevat oman pihapelialueensa, mutta toivon, että sopua antaisi sijaa myös pienelle kasvimaalle ja hedelmäpuille. Terassin ja nurmialueen väliin haluan kukka-altaita. Näiden kahden talon osalta altaiden rakennus on jätetty väliin ja annettu uusien asukkaiden päättää pihastaan. Tämä on siis ehdottomasti yksi koko kodinrakentamisen kohokohdista!

// Some thoughts and ideas when planning our new home.

Yhteistyössä Hetki Design

Tämä kesä on ollut siinä mielessä erilainen ja ihana, että olen saanut elämääni paljon uutta - uusien ihmisten ja tapahtumien lisäksi myös projekteja, joista jälleen yhden pääsen ylpeänä teille esittelemään. Kesäkuussa Raumalla aukaisi ovensa kivijalkamyymälä Hetki Design, jonka tuotevalikoimaan kuuluu pääosin kotimaisten merkkien naisten ja lasten vaatteita (esimerkiksi Gugguu, Vimma, Papu, Blaa, Uhana Design sekä köyliöläinen Kaino). Ulkomaisia merkkejä edustavat Mini Rodini ja Gribstar, jonka vaatteita kukaan muu ei tällä hetkellä jälleenmyy Suomessa. Asusteista löytyy Uhana Designin, Pramean, raumalaisen Muotoiluhuone Tuokion korut sekä Henna Valkaman kauniit rusettipannat.

Lisäksi Hetki Designin valikoimasta löytyy itsesuunniteltuja silikonikoruja, tuttinauhoja sekä sisustustuotteita, joista nyt yhteistyön merkeissä pääsen teille kertomaan. Sain kotiini kuvauslainaan Rauma -aiheisia julisteita ja kortteja sekä vaneritauluja. Yrityksen puuhanaiset Maija ja Terhi arvostavat ekologisuutta, kotimaisuutta sekä ennen kaikkea raumalaisuutta ja sen vuoksi kaikki tuotteet ovat valmistettu juuri Raumalla käsityönä.

Kaupunkiaiheiset printit ovat nykyään kovin suosittuja sisustuksessa. Mietelausekortit ovat Rauman murteella kirjoitettuja ja lausahdukset tuttuja paljasjalkalaisille asukkaille. Osa korttien teksteistä on painettu myös julisteeksi. Niin ikään julisteena löytyy myös raumalaisille tärkeä Kylmäpihlajan majakka sekä asuinalueet kokoava printti, jota näissä kuvissa ei näy. Vanerin käyttö sisustamisessa on yhtä lailla suosittua ja reikäinen vaneritaulu kehiteltiin itse asiassa ensiksi omaan käyttöön. Prototyyppien ja aviomiesten suosiollisella avustuksella siitä jalostui yksilö, joka on mahdollista kiinnittää seinään ja käyttää esimerkiksi niin eteisessä, keittiössä, työhuoneessa kuin lastenhuoneessakin. Seinäkiinnityksen apuvälineet, kaksi vanerilistaa ja pyöreät ympyrät, näkyvät kuvissa ja niiden avulla taulu pysyy tukevasti paikallaan, jotta esimerkiksi takin ripustaminen tappiin on mahdollista. Voit itse koota haluamasi kokoonpanon ja näin ollen mielikuvitus on ainoastaan rajana.

Itse sovitin vaneritaulua koululaisen huoneeseen. Parasta näissä Hetki Designin tuotteissa taitaakin olla se, että ne sopivat osaksi erityyppisiä kodin sisustuksia ja ovat lisäksi vaihtelukelpoisia. Sisustusta on helppo muuttaa olemassa olevien tavaroiden paikkaa vaihtamalla ja näin nopeasti ja helposti saa uutta ilmettä.

// co-operation with Hetki Design. The store is located in Rauma, Finland.

Kaunista sunnuntai huomenta! Täällä on ilmassa hienoista lomalta paluu ahdistusta, sillä neljän viikon loma on nyt ohi ja huomenna koittaa todellinen arki. Mies ei ole lomaillut koko kesänä ja vanhemmalla pojalla alkoi 2. luokka torstaina. Nuoremman pojan päiväkotitaival jatkuu huomenna ja itse palaan siis töihin. Koen nämä loman loppumiset aina vähän kaksijakoisin fiiliksin; töihin on kiva palata, mutta mietityttää syksyn hoppuinen aikataulu. Lasten harrastaminen haukkaa ison osan vapaa-aikaani.

Kuinka se loma sitten sujui? Hyvinhän se, kerron siitä kuitenkin tarkemmin myöhemmin. Tähän väliin ajattelin vilauttaa teille olohuoneen sisustusta. Kesän aikana ei kummoisia muutoksia tapahtunut. Keskityin lähinnä huolehtimaan siitä, että lattiapintaa näkyy paljaiden varpaiden mukana kantamien roskien seasta! Viime viikkosiivouksen lomassa päätin kuitenkin sovittaa mustaa Elloksen Morris -tarjoiluvaunua eri paikkaan, koska entisellä paikallaan se teki sohvaseinästä raskaan oloisen ja siihen kerääntyi yleensä puhelimen latureita, kännyköitä ja iPad ennemmin kuin jokin kaunis, hyvää mieltä tuova asetelma. Lisäksi tuo nurkka on oikean pölyjen kerääjä, joten voitte kuvitella, miltä musta tarjoiluvaunu näyttää jo muutaman päivän päästä siivoamisesta.

Vaunu löysi paikkansa lopulta ikkunan edestä ja näin sain uuden tason, jonne sijoittaa leikkokukkia ja tehdä asetelmia. Sisustamisen suhteen meillä ei varmasti enää isoja muutoksia nähdä, sillä muutto väliaikaiseen asuntoon rakentamisen ajaksi häämöttää edessä jollakin aikavälillä. Toisaalta nämä tällaiset pienet muutokset ovatkin niitä helppoja ja halpoja mielennostattajia - ja mikä parasta, niitä voi tehdä vaikka joka päivä.

// little changes in the livingroom

Yksi pitkään luonnoslistalla roikkunut aihe on kodinhoitohuoneemme. Tila on hankala kuvata useasta eri suunnasta tulevan valon vuoksi ja toisaalta myös muun kuin siloteltujen pintojen esittely blogissani ei ole vahvin puoleni. Olkoonkin, että lukijat toivottavasti tänä päivänä ymmärtävät, että normaalia elämää likapyykkeineen täälläkin eletään. Joka tapauksessa kesälomalla rästilistaa karsiessa ryhdyin toimeen.

Kodinhoitohuone meillä on yhdistetty kylpy- ja saunatilojen kanssa ja ne muodostavat yhden ison avaran huoneen. Käynti sinne on makuuhuoneisiin johtavasta aulasta ja kodinhoito- /kylpyhuoneesta on suoraan käynti ulos terassille. En halunnut tilaan perinteisiä kalusteratkaisuja, jotta avara tilantuntu säilyisi ja myös siivous olisi helppoa. Saunaseinälle asennettiin lähes koko seinän mittainen leveä valkoinen kaapisto. Sinne mahtuvat sopivasti kylpy- ja käsipyyhkeet sekä lakanat. Vastakkaiselle seinälle rakennettiin Puustellin liukuovien taakse piiloon erillinen säilytysjärjestelmä Ikean Algot -sarjan tuotteista. Sisäpuolen seinät olisi voinut huolitella paremmin, mutta käytön kannalta tällä ei ole merkitystä, joten päätimme oikaista. Isosta kaapista löytyvät miehen työvaatteiden lisäksi kodinhoidon kannalta tarpeelliset välineet, kuten imuri, silityslauta, jonkin verran sisustustavaraa, pesuaineet ja rätit sekä lisäksi esimerkiksi patterit ja varalamput. Yleisilme pysyy siistimpänä, kun pieni tavara on piilossa muun muassa Ikean Kuggis- ja Skubb-sarjan laatikoissa.

Erillistä pyykinkuivaustilaa meillä ei ole ollenkaan, eikä itse asiassa kuivausrumpuakaan. Pesutornille on kuitenkin paikkavaraus. Meidän pesukoneemme on kuivaava, mutta pyykki mahtuu kuivamaan myös narulla kylpyhuoneen puolella. Ensi kotiin on suunnitteilla hyvin samanlainen kodinhoitohuone avarine ratkaisuineen, mutta katsotaan onko kuivausrummun ostaminen kuitenkin tarpeen, kun pojat kasvavat. Uudessa kodissa ei ole myöskään mahdollista heittää lakanapyykkiä ovien päälle kuivumaan jos suunnitelmat toteutuvat niin kuin olen ajatellut.

// utility room

Tiistaitervehdys! Arki on pyörähtänyt vauhdikkaasti käyntiin, vaikka osa lasten harrastuksista ei ole vielä edes alkanut. Mistään pehmeästä laskusta ei voi puhua, sen verran tehokkaasti niin päivät kuin illatkin täyttyvät ohjelmasta. Lisäksi syksyn myötä työrintamallakin tapahtuu muutoksia, joita nyt kovasti valmistellaan. Kun mielessä tuntuu pyörivän tuhat ja yksi asiaa, sitä mielellään käyttää vapaa-aikansa asioihin, jotka puhtaasti tuottavat hyvää mieltä.

Parasta terapiaa viikon päätteeksi on ollut kodin siivous ja siinä samassa sisustaminen. Tällä viikolla viikkosiivouksen yhteydessä vaihdoin sohvalle uudet tyynynpäälliset. Itse lukeudun niihin ihmisiin, joiden mieli pysyy tasaisempana ja ajatukset kasassa, kun koti on siisti. Sisustuksessa innostun nyt materiaalina tällä hetkellä sametista ja ylipäänsä tummista sävyistä. Sohvalta löytyykin kaksi Linumin tummanharmaata tyynyä. Makuuhuoneeseen haluaisin vielä syksyksi oikein tummat lakanat.

Kesälomalla innostuin jälleen lukemaan kirjoja. Ehdin lukea Aino-Kaisa Saarisen elämänkerran sekä jo viime syksystä asti mielessä pyörineen Jojo Moyesin Kerro minulle jotain hyvää. Yleensä haen kirjoilta vastapainoa ja ajattelin Moyesin kirjan muistuttavan liikaa työstäni, vaikka en henkilökohtaisena avustajana työskentelekään. Turhaan olin huolissani, kirja oli aivan ihana! Nyt lukuvuorossa on kepeämpää luettavaa. Meillä on aina Pariisi on tähän mennessä osoittautunut juuri täydelliseksi pimeneviin iltoihin.

Kesällä säännöllinen liikunta jää yleensä vähemmälle, mutta ehdin käydä kokeilemassa kauan haaveissa ollutta Les Millsin Bodybalance -tuntia. Ajattelin sen olevan huomattavasti rauhallisempaa, mutta innostuin silti siinä määrin, että toivon ehtiväni syksyllä käymään tunneilla muutaman kerran kuukaudessa. Itselleni arjessa toimii paremmin kyllä sellaiset liikuntamuodot, joiden harrastaminen ei olisi aikaan ja paikkaan sidottua.

Harmikseni muutama kiva blogitapahtuma on jäänyt kesältä väliin, muun muassa Ikean uuden kuvaston lanseeraaminen. Habitaren kanssa käynee samalla tavalla, mutta elättelen vielä toivoa. Joka tapauksessa muutama mukava viikonlopputapahtuma on suunniteltuna syksylle ja niistä saa aina uudenlaista energiaa. Erityisesti toiveissa on pieni irtiotto arjesta miehen kanssa kahden. Vuodenajoista syksy ja talvi eivät ole niitä mieluisempia. Onneksi käyttämättä ovat vielä sellaiset valttikortit, kuten villasukat, takkatuli, kynttilät, leffaillat lasten kanssa ja viimeisimpänä tietysti aurinkomatka!

// some happy thoughts for this fall

Pienen sisustusbloggaajaryhmämme kesken kiertää kuukausittain haaste ja tällä kertaa päätin itsekin ottaa siihen osaa. Haasteen ilmoille heitti Suvi Zubi's Corner -blogista ja aiheena on sisustaminen pienellä rahalla. Useampi bloggaaja on aiheesta jo kirjoittanut ja vinkit alkavat ehkä ainakin osittain toistaa itseään. Goffee Table Diary -blogin Giseldan tavoin ajattelen, että kauniin sisustuksen lähtökohtana on siisti ja puhdas tila. Jos tavarat ovat hujan hajan, jaloissa juoksee villakoiria ja eteisen matolta löytyy kerros hiekkaa, hukkuu kauniskin sisustus sekamelskaan eikä se pääse millään tavoin oikeuksiinsa.

Oman kotimme sisustus on rakentunut vahvasti pihistä ja panosta -ajatusmallia käyttäen. Olen panostanut esimerkiksi erilaisiin tuoleihin ja valaisimiin, sillä kantapään kautta olen oppinut, että se kannattaa. Kalliimmat hankinnat on tehty ajatuksella ja vähän kerrallaan. Panostan ajattomiin valintoihin, joiden ajattelen kestävän matkassani läpi vuosikymmenten. Sen sijaan esimerkiksi keittiön pöytä on edullisemmasta päästä, sillä pienten lasten kanssa ruokapöytä joutuu aivan erilaiselle koetukselle. Niin ikään ne lasten huoneiden kalusteet, joihin pienet kädet yltävät, ovat meillä Ikean valikoimasta.

Tykkään vaihdella sisustusta jollakin tapaa vähintään muutaman viikon välein, sillä saan siitä positiivista energiaa ja hyvää mieltä. Harvemmin kyse on kuitenkaan isoista muutoksista. Huonekalujen järjestyksen vaihdon lisäksi tällaisia edullisia konsteja ovat esimerkiksi sohvatyynynpäällisten vaihto, leikko- ja ruukkukukat (tuo tulilatvakimppu maksoi kaksi euroa ja kesti maljakossa yli kuukauden!), makuuhuoneissa petauksen vaihtaminen sekä erilaisten asetelmien rakentelu. Kehystettyjen valokuvien, julisteiden ja kirjojen avulla sisustuksessa näkyy oma persoona ja niiden avulla saa myös helposti uutta ilmettä.

Mistä hankintoja kannattaa sitten tehdä? Erilaiset kirpputorit, mummulan vintti ja huutokaupat voivat olla oikeita aarreaittoja. Jos aika ei riitä kivijalkaliikkeissä käymiseen, tarjoavat Facebook ja Tori.fi hyviä virtuaalisia kaupantekopaikkoja. Isompien hankintojen eteen näen vaivaa. Koluan yleensä nettikirpputorit, Bukowskin huutokaupan ja jos onni ei osu kohdalle käytetyn tavaran kanssa, odotan alennusmyyntejä. Nykyään puolivuosittaisten alennusmyyntien lisäksi liikkeet järjestävät erilaisia aletempauksia muun muassa juhlapyhien yhteyteen, mid season salea ja black fridayta unohtamatta. Kannattaakin liittyä suosikkikauppojen uutiskirjelistalle niin saat tiedon alennuksista ensikädessä.

Puolivuosittainen vaatekaapin järjesteleminen on jälleen ajankohtaista, kun sortsit ja hameet vaihtuvat lämpimiin neuleisiin ja farkkuihin. Viime viikonloppuna sain siivottua viimeisen puuttuvan laatikoston ja jäin samalla miettimään omaa tyyliäni. Otsikossa puhun tyylin löytymisestä, mutta yhtä hyvin voisi puhua oman tyylin kehittymisestä.

Kuten sisustuksessa niin myös pukeutumisessa keskityn ajattomiin valintoihin ja yhdisteltävyyteen. Sisustuksessa tämä ajatus on muutaman askeleen edellä, sillä hankintalista on paljon pidempi pukeutumisen saralla. Väripaletti on neutraali. Suosin paljon mustaa, harmaata, valkoista ja tummansinistä vuoden ajasta ja vaatekappaleesta riippumatta. Materiaalin suhteen en ole kovin tarkka. Tietysti luonnonmateriaalit ovat etusijalla, mutta myös keinokuituisia vaatteita joukosta löytyy. Tärkeintä on vaatteen helppohoitoisuus, joka minulle merkitsee yleensä sitä, että tuote kestää konepesun. Olen todella laiska pesemään vaatteitani käsin tai viemään pesulaan puhdistusta varten.

Nykyään teen enää harvoin heräteostoksia. Näin ei ole kuitenkaan ollut aina. Joskus sitä lähdettiin varta vasten vaatekaupasta hakemaan uuttaa paitaa viikonlopun illanviettoihin. Silloin värien ja vaatteiden kirjo oli paljon laajempi ja laukkujakin löytyi eri väreissä jokaista asukokonaisuutta ajatellen. Se oli sitä aikaa, jolloin kodista löytyi myös sininen sohva ja pähkinänvärinen kirjahylly!

Nykyinen tyylini on jalostunut oikeastaan vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Rahankäyttöä tarvitsee priorisoida eri tavalla ja sen vuoksi arvostan niin vaatteiden kuin huonekalujenkin pitkää käyttöikää. Erilaisten sosiaalisten medioiden, esimerkiksi Pinterestin ja blogien seuraaminen ovat auttaneet jäsentämään omaa tyyliä. Korkokengät boyfriend -farkkujen kanssa näyttävät hyviltä, mutta sellainen pukeutuminen ei ole ominta minua. Vaatekaappia on turha täyttää vaatteilla tai niiden trendikkäillä yhdistelmillä jos ne eivät päädy yllesi. Siinä riittää vielä itselläkin opeteltavaa.

// my style

Kerroin teille ohimennen syksyn postauksissa, että työpaikallani tulee tapahtumaan isoja muutoksia, joiden valmistelu vaatii paljon energiaa. No nyt voin vihdoin kertoa ääneen, mihin se kaikki liittyi. Lokakuun alusta asti olen toiminut yrityksemme johdossa yhdessä kollegani kanssa. Yrityksen omistaja on siirtymässä eläkkeelle ja ostimme osakekannan liiketoimintoineen. Jännittävää ja niin tervetullut muutos! Tätä kauppaa on suunniteltu jo hyvä tovi, mutta vasta tänä syksynä aika tuntui oikealle. Näin kahden viikon jälkeen päällimmäisenä tunteena on edelleen ilo ja innokkuus tehdä ja muokata työstä sekä yrityksestämme omannäköinen. Vaikka tulevaisuus isojen sosiaali- ja terveysalan muutosten edessä näyttäytyykin epävarmana, on usko itseen ja hyvien tekojen palkitsemiseen suuri.

Harvassa osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja on valittu kivi-paperi-sakset -peliä pelaten kauppakirjojen kirjoittamisen yhteydessä. Tämä ehkä kuitenkin kielii enemmän rennosta ilmapiiristä omistajien kesken kuin täydestä osaamattomuudesta. Tosin avoimesti myönnän, että opeteltavaa riittää vielä pitkäksi aikaa. Onneksi entinen omistaja jäi yritykseemme osa-aikaiseksi työntekijäksi, joten apu on tarvittaessa lähellä.

Syksy tuntuu edenneen melkoista tahtia ja välillä on tuntunut siltä, että pysyykö tässä edes tahdissa mukana. Oletan, että työssä arki hieman rauhoittuu, kun yrityksen johtamiseen liittyvät asiat rutinoituvat. Huomaan pyöritteleväni työasioita mielessä näin viikonloppuisinkin ja sen vuoksi olen kiinnittänyt erityistä huomiota lepäämiseen ja rentoutumiseen. Pohjimmiltani olen suorittaja -tyyppi, jolle sohvalla istuminen on ollut "sallittua" vasta poikien mentyä nukkumaan. Tästä ajatuksesta olen yrittänyt opetella tietoisesti viime aikoina eroon, sillä huomaan olleeni rasittunut. Pitkällä tähtäimellä on mielenkiintoista nähdä muuttaako yrittäjyys minua ihmisenä ja jos muuttaa niin mihin suuntaan.

// I started working as an entrepreneur at the beginning of October. A lot of new things to learn.

Lasten syysloman kunniaksi otimme tutun äitiporukkamme kesken varaslähdön Halloweenin viettoon. Virallisestihan päivä on vasta ensi viikolla. Kaikki kunnia juhlapaikan koristeluista ja tarjottavista kuuluu kahdelle ihanalle ystävälleni. Uskomattoman määrän vaivaa he olivat jaksaneet nähdä. Siinä missä me äidit ihastelimme kotia ja ilmassa roikkuvia kynttilöitä, nauttivat lapset herkkupöydän antimista; kakkakääryleistä, silmämunista ja marenkihaamuista. Tämä oli kerrassaan täydellinen lomaviikonlopun aloitus, sillä mieli tyhjentyi totaalisesti muista arkisista mietteistä. Miehellenikin juhlien loputtua totesin, että unohdin olleeni myös töissä tänään!

Ja lopuksi vielä erityinen kiitos viime postaukseen ja eri sosiaalisen median kanaviin tulleista onnitteluista. Ne lämmittivät kovasti mieltä!

// at the Halloween party

Luonnoksissa on majaillut jo pidemmän aikaa postaus meidän kodin isommasta wc:stä. Olemme asuneet tässä talossa reilut kaksi ja puoli vuotta, mutta tämä tila ei ole aiemmin täällä blogin puolella näkynyt. Syy on varsin klassinen - se valokuvaamisen vaikeus. Isompi wc sijoittuu poikien makuuhuoneiden väliin ja vaikka tilassa yksi ikkuna onkin, luonnonvalo on vähäinen ja vastavaloon kuvaaminenkin tuo omat ongelmansa. Kuvista lienee mahdollista hahmottaa kuitenkin isoimmat linjaukset ja kalusteiden sijoittelu.

Sisustukseltaan tila on hyvin pelkistetty. Päätyseinällä ikkunan alla on Idon seinäwc. Tämä on samaa sarjaa kuin ensimmäisessäkin kodissa käyttämämme seinäwc:t. Kotelo laatoitettiin Pukkilan vaaleanharmaalla laatalla ja lattiassa on sama laatta tummanharmaana, mutta isommassa koossa. Seinät ovat maalattu Tikkurilan Paperi -sävyllä, jota on käytetty myös muualla kodissa. Ovesta katsottuna oikealla seinällä oleva säilytyskaluste on Temalin valikoimasta. Taso ja allas ovat emalia. Halusin emalitason, koska viime kodissa valkoinen laminaattitaso vessassa ei pidemmän päälle näyttänyt enää kauniilta. Tason alla on kaksi valkoista, yhtä leveää laatikkoa, joihin mahtuu kaikki käyttötavara hammasharjoista ihovoiteisiin. Sisältö ei ole aivan noin autenttinen kuin kuvassa, mutta päätin säästää teidät riemunkirjavalta purkkiarsenaalilta. Jostakin kumman syystä mies ei ole yhtä tarkka purkkien ulkonäöstä kuin itse olen. Säilytyskalusteen lisäksi samalla seinällä on lähes katon rajaan yltävä koko tason levyinen peili, joka tuo tilaan avaruuden tuntua. Kokonaisuutena wc on toimiva, mutta aina sellaisia pieniä muutoskohteita löytyy.

// the bathroom

Voi miten olenkaan kaivannut tänne blogin puolelle. Arki-illat vierähtävät siivillä, kun ensin kiirehdit töistä viemään lapsia harjoituksiin ja pikaisten kotitöiden kautta iltapuuhat, hetki sohvalla sosiaalista mediaa selaillen, kunnes silmäluomet alkavat painaa ja on pakko antaa periksi. Asiaakin olisi ja paljon, joten ajattelin koota mielen päällä olevia ajatuksia jäätä rikkomaan.

Ensinnäkin tuntuu, että olen auttamatta myöhässä joulun kanssa ja oikeastaan vähän kaiken kanssa (siitä kertonee esimerkiksi postauksen kuvat, jotka ovat tosin viime viikonlopulta, mutta eivät juuri viittaa marraskuuhun). Vielä viikko sitten koko joulumieli oli kadoksissa ja ajattelin, että olen taatusti viimeinen koristelemaan kotini jouluksi. Kiireessä oma mieli teki tepposet ja huomasin, että olimme ensimmäinen talo kotikadullamme, kenen pihasta löytyi jouluvalot. Näitä valoja tarvinnee vielä hienosäätää, sillä 80 led -valoa kahden rinnan korkuisen rungollisen pallotuijan ympärillä on aavistuksen liian amerikkalainen viritelmä makuuni jos ymmärrätte, mitä tarkoitan.

Joulun ohella haluan kertoa teille, että osallistuin viime viikolla ravintovalmentaja Paula Heinosen luennolle. Onko täällä muita Paulan luennoille osallistuneita? Oli erittäin kekseliästä syödä pikaruoka-ateria juuri edellisenä iltana, koska kuten arvata saattaa, tuntuu prosessoitu ruoka hetken aikaa maailman luokan virheeltä. Minusta ei missään nimessä saa hifistelijää ruuan suhteen, sillä arvostan myös ruuan helppoutta. Vahvan jäljen Paulan ohjeet kuitenkin jättivät, sillä huomaan aktiivisesti kiinnittäväni huomiota valintoihin kaupassa ja siihen, että saamme lasten kanssa esimerkiksi tarvittavat vitamiinit. Nämä ravitsemusasiat ovat olleet pinnalla meidän perheessä oikeastaan koko syksyn, joten ehkäpä kirjoitan niistä vielä tarkemmin lisää.

Syksyn hektisenä viikkoina päätimme laittaa kolmannen talon rakennusprojektin hetkeksi hyllylle. Emme arkkitehdin piirtämistä kuvista löytäneet oikein sitä punaista lankaa, millaisen talosta haluamme ja tämän vuoksi päätettiin ottaa aikalisä. Pakon edessä luovuus kärsi. Tällä hetkellä koko talon rakentaminen on yksi iso kysymysmerkki, sillä tämä nykyinen talo rappauksineen aiheuttaa edelleen murheita ja mieheni on saanut opiskelupaikan Tampereelta! Hän aloittaa tammikuussa opinnot työnohella. Arki tulee siis muuttumaan jonkin verran. Silti ajatuksesta rakentaa uusi koti en halua luopua. Tontti on hyvä ja se mahdollistaa jo monta sellaista asiaa, mitä tämä tontti ei mahdollistanut. Ehkäpä tässä nyt päällimmäiset ajatukset menneiltä viikoilta. Hyvää viikonloppua itse kullekin!

// I've missed writing my blog. Here's a few things what's been going on in my life past weeks.

VIIME PÄIVINÄ MIELESSÄ + RAUMAblogit

RAVINTOLASUOSITUS OSTERIA DA FILIPPO

VUODEN PARAS AIKA

ENSIMMÄINEN VUOSI KOULULAISEN ÄITINÄ

MEIDÄN KODIN VALAISTUS

VALMISTUNUT RAPPAUS

AKTIIVIJUHANNUS VIERUMÄELLÄ

MITÄ KUULUU TALOPROJEKTILLE?

YSTÄVÄ -TUOLIN UUSI PÄÄLLINEN KODINONNESTA

INSPIRAATIOTA TALON SUUNNITTELUUN

HETKI DESIGN - SISUSTUSTUOTTEITA SUURELLA SYDÄMELLÄ

PIENI MUUTOS OLOHUONEESSA

KODINHOITOHUONE

HYVÄN MIELEN ASIOITA SYKSYN KYNNYKSELLÄ

EDULLISIA VINKKEJÄ SISUSTAMISEEN

OMA TYYLI JA SEN LÖYTYMINEN

PALKANSAAJASTA YRITTÄJÄKSI

HALLOWEENJUHLISSA

ESITTELYYN WC

ARJEN KESKELLÄ