HANNAS HOME

Asuntomessujen yksi mielenkiintoisimmista asunnoista on kohde numero 26, Talo Haltiatar. Tämä koti on suunniteltu Rouhikon kuusihenkiselle perheelle, ja sisustus on toteutettu aistiesteettömyyden periaatteiden mukaisesti. Esteettömyys mielletään usein koskemaan liikunnallisia rajoitteita, mutta nyt asiaa tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta. Työskentelen itse fysioterapeuttina, joten tämä on myös ammatillisestikin kiinnostava kohde. Sisustusta toteuttamassa on ollut mukana suunnittelija Paula Hellbergin lisäksi Satakunnan ammattikorkeakoulun Esteettömyys ja saavutettavuus -tutkimusryhmä.

Nykypäivänä elämä on hetkistä ja monin eri tavoin aisteja kuormittavaa. Esimerkiksi kovat äänet, kirkkaat valot, kiire, hoidettavien asioiden muistaminen ja eri medioiden seuraaminen ovat seikkoja, jotka rasittavat toimintakykyä päivän aikana merkittävästi. Talo Haltiatar edustaa kiireisen elämän vastapainoksi paikkaa, jossa aistit saavat levätä ja ympäristö edistää palautumista päivän rasituksesta. Kodissa aistiesteettömyys näyttäytyy muun muassa materiaalivalinnoissa, valaistuksessa ja akustiikassa. Rakennusmateriaalina on käytetty CLT-puuelementtiä. Sisustuksessa on käytetty luonnonmukaisia materiaaleja (puuta, villaa, pellavaa) maanläheisissä värisävyissä. Valaisimissa on häikäisysuoja ja valaistus on himmennettävissä. Äänien kaikumista on hillitty akustiikkateoksilla. Tuotteet ovat hajusteettomia ja tuntoaistin stimuloimiseksi materiaalit ovat erituntuisia (esimerkiksi karheaa ja pehmeää). Lasten erityyppiset tarpeet on huomioitu tarjoamalla liikunnallisia virikkeitä, kuten keinu, puolapuut ja voimistelurenkaat.

Jos aistiesteetön rakentaminen kiinnostaa tarkemmin, on vuonna 2014 julkaistu Tilojen esteettömyyskartoitus aistit huomioiden -kartoitustyökalu. Tämän avulla voit määritellä, mitkä asiat tilassa kuormittavat aisteja ja asiat, jotka ovat aistijärjestelmän kannalta edullisia tekijöitä. Toiset kestävät aistijärjestelmän kuormitusta paremmin kuin toiset, mutta ei tarvitse olla erityisherkkä kokeakseen nykypäivänä vallitsevan elämäntyylin rasittavana. Mielestäni jokaisen tulisi rakentaa kodistansa paikka, jossa voi rauhoittua päivän päätteeksi.

Olen jo useana vuonna ajatellut toteuttaa tällaisen Vanhan Rauman sisustusliikkeitä koskevan postauksen, mutta aina se on syystä tai toisesta jäänyt. Sisustusbloggaajaporukkamme kesähaasteesta vastaa Suvi Visu Sillvan -blogista ja aiheena on matkailijan sisustusvinkit. Meidän bloggaajien tarkoituksena on kertoa omat mieluisimmat reissuvinkit joko omasta kotikaupungista tai sitten kohteista, jonne matkaavat. Tämä osui siis sopivasti myös tätä Vanhaa Raumaa koskevaan postaukseen. Yritin olla täsmällinen ja poimia nimen omaan sisustuksen kannalta merkittävimmät liikkeet tälle listalle.

Annen Astiakauppa, Isoraastuvankatu 8 - Laaja valikoima leivonta- ja ruuanvalmistustuotteita muun muassa Hollannista, lisäksi kattaukseen astiastoja ja aterimia. Vuodesta 1997 toiminut liike, joka kuitenkin sulkee ovensa vuoden 2018 lopussa. Käy kurkkaamassa tämä sympaattinen Vanhan Rauman helmi vielä, kun ehdit!

Finlayson Pop Up, Kauppakatu 12 - Pussilakanoita, verhoja, pyyhkeitä ja keittiötekstiilejä laadukkaalta merkiltä. Avoinna 1.-29.7.

Koti-Vakka, Kauppakatu 9 - Muotia, sisustusta ja lahjatavaroita Marimekolta, Nansolta, Masailta, Ritva Fallalta, Laurielta, Lindolta ja Aarikalta. Lapsille oma Pikku-Vakka osasto, jossa herttaisia, pohjoismaisen tyylin tuotteita sisustukseen, pukeutumiseen ja leikkiin.

Art Design Lauri K., Kauppakatu 6 - Aikamatka vuosikymmeniä taaksepäin! Valikoimassa vanhan ajan taide- ja lasituotteita, keramiikkaa, rahoja ja kunniamerkkejä. Myös filateliasta kiinnostuneiden kannattaa poiketa.

Hetki Design, Kuninkaankatu 3 - Itsesuunniteltujen julisteiden ja korttien lisäksi erityisesti lastenhuoneisiin sopivia sisustustuotteita muun muassa merkeiltä Laa Laa Living js KG Design.

Verho Tuominen, Kuninkaankatu 5 - Verho- ja vaatetuskankaiden erikoisliike. Suunnittelu-, valmistus- ja asennuspalvelu.

Arispo, Kuninkaankatu 5 - Painoliikkeen lisäksi samassa tilassa toimii myös myymälä, jonka valikoimissa esimerkiksi matkamuistoksi sopivia kasseja ja sisustustyynyjä.

Raum Rome Paris, Kuninkaankatu 7 sisäpiha - Raumalainen tuotemerkki, joka myy logollaan varustettujen vaatteiden lisäksi myös julisteita, kangaskasseja ja -merkkejä, keittiöpyyhkeitä ja postikortteja. Kivijalka on auki aina, kun näet Kuninkaankadulla a-mainoksen.

Pikkusuutarin sekatavarapuoti, Kuninkaankatu 7 sisäpiha - Suutarinpalveluiden lisäksi ekologisia kierrätysmateriaaleista valmistettuja lahjatavaroita ja käsitöitä tarjoava putiikki.

FannyMary, Kuninkaankatu 13 - Finnmarin sisustus- ja lahjaesineisiin keskittynyt suloinen puoti.

Sisustus Idea, Kuninkaankatu 15 - Niin klassisen kuin moderninkin sisustyylin ystävälle laaja valikoima sisustustekstiilejä ja -esineitä, keittiön pienkoneita, valaisimia sekä pienhuonekaluja muun muassa merkeistä Alessi, Lexington, Balmuir, Bruka Design, By Nord, Compagnie de Provence, Hay ja Normann Copenhagen.

Pentik, Kuninkaankatu 18 - Tunnettua suomalaista osaamista. Laaja tarjonta huonekaluista, valaisimista, sisustusesineistä ja astioista kodintekstiileihin. Myös lastenhuoneiden sisustaminen huomioitu.

Taruliina, Kuninkaankatu 17 - Värikäs ja hauska kokonaisuus erilaisia kotimaisia ja ekologisia käyttö-, lahja- ja sisustustuotteita sekä uniikkeja kierrätysmateriaalituotteita. Poimi täältä tuliaisiksi murre-aiheiset kahvimukit.

Mantin Maailma, Kuninkaankatu 30 - Monipuolista käsityön osaamista. Verhoilutyön lisäksi Mantin maailma valmistaa myyntiin erilaisia pellavatekstiilejä. Valikoimassa myös villoja, lankoja ja käsityötarvikkeita.

Kajava Lahja ja Käsityö, Kuninkaankatu 28 - Viehättävä liike täynnä käsitöitä, lahjatavaraa ja tekstiilejä. Täältä löydät esimerkiksi nyplättyä pitsiä, muotilankoja, kynttilöitä sekä pellava- ja huopatuotteita.

Hauenguanon Antiikki, Kuninkaankatu 52 - Rakkaudesta vanhoihin tavaroihin ja taiteeseen syntynyt antiikkiliike. Kodinomaisessa liikkeessä valaisimia, huonekaluja, sisustusesineitä, kirjoja, koruja sekä taidetta.

Sisutustalo Kodinonni, Kauppakatu 17 - Sisustamisen erikoisliike omalla ompelimolla varustettuna. Laaja valikoima erilaisia sisustusesineitä, huonekaluja, valaisimia, mattoja, sisustustekstiilejä kankaat mukaan lukien sekä tapetteja. Suosittuja tuotemerkkejä kuten Shapes, HT Collection, String, Woodnotes, Valanti, Artek, Muurame, VM Carpet, Eva Solo, Svanefors, Linum, Gant, Secto Design, Pagunette ja Lauritzon's.

// Here's a list of all the interiorshops located in Old Rauma.

Kesäloma tuntuu imaisseen minut sellaiseen kuplaan, jossa ulkopuolisesta maailmasta ei ole juuri tietoa. Ensimmäiset kaksi viikkoa vietettiin lasten ja ystäväperheiden kanssa tiivisti uimarannoilla. Helle vaikutti siinä määrin jaksamiseen, että vauhdikkaiden rantapäivien jälkeen lasi kylmää vichyä ja hyvä kirja tuntuivat parhaimmalta vaihtoehdolta. Viime viikko enteilikin sitten jo alkavaa arkea, kun palasin itse valmennuksen pariin. Tällä viikolla käynnistyy lasten jalkapalloharrastusten lisäksi myös jääkiekko ja ensi viikolla alkaa koulu, itselläni työt. Toisaalta tällainen asteittainen paluu arkeen ei ole lainkaan hullumpi vaihtoehto kunhan on ensin selättänyt mielessä vellovan ahdistuksen siitä, että kohta on hypättävä taas oravanpyörään. Älkää käsittäkö väärin, sillä viihdyn kyllä tuossa pyörässäkin.

Missä sitten mennään taloprojektin kanssa? Kolmannen talon suunnitteluvaihe on aiheuttanut enemmän harmaita hiuksia yhteensä kuin kahden ensimmäisen talon suunnittelu. Pienenä yhteenvetona tähän alkuun, että mehän aloitimme tämän projektin jo kaksi vuotta sitten tämän nykyisen talomme piirtäneen arkkitehdin kanssa, mutta homma ei oikein lähtenyt lentoon missään vaiheessa ja puhalsimme pillin poikki vuosi sitten syksyllä. Poikkeuslupa anomus hyväksyttiin tuolloin ja nyt olemme käynnistelemässä prosessia uudelleen. Pohjapiirros jalostui mielessä talven yli ja nyt talokuvien piirtämisestä vastaa Kastelli. Nähtäväksi jää mihin tämä vie meidät, mutta toiveissa on, että uuden talon rakentaminen alkaisi ensi keväänä. Mielessä on jo vahva näkemys talon sisustamisesta.

Asuntomessujen anti jäi tänä vuonna mielestäni vähän laimeaksi, kuten moni muukin tuntuu todenneen. Muun muassa Kerttu heitti ilmoille ideoita, miten Asuntomessuista saataisiin paremmin suurempaa yleisöä palveleva kokonaisuus. Vaikka messut ovat tältä kesää ohi ajattelin muutaman ihanan kuvan kanssanne vielä jakaa ja samalla sivuta tulevan syksyn sisustustuulia. Kesän ja syksyn taitekohdassa sitä yleensä kaipaa sisustukseen jotakin uutta. Muutosten ei tarvitse olla isoja, mutta pitävät mielen virkeänä pimenevissä illoissa.

Edelleen vahvasti on pinnalla erilaisten materiaalien yhdistäminen sisustuksessa, kuten puun, kiven, rottingin ja metallin käyttö. Tämä näkyy myös tekstiileissä. Olemassa olevaa sisustusta on helppo muuttaa vaihtamalla tyynynpäällisiä, verhoja ja mattoja. Yhdistele villaa, samettia, pellavaa tai vaikka nahkaa. Asuntomessuilla ihastutti erityisesti kohteen 15 Kastelli Viva sekä kohteen 14 Goto Gloria sisustukset, joissa molemmissa oli yhdistely reippaasti eri materiaaleja. Toinen halpa konsti elävöittää sisustusta syksyn tullen on vierailla mummolan vintillä tai kirppareilla. Käsintehdyt keraamiset astiat ovat nyt kovassa huudossa. Uuden ja vanhan yhdistelmä on edelleen kovin trendikästä ja tästä loistava esimerkki on kohteen 19 Villa Karhu sisustus, joka on toteutettu kokonaan SPR:n kontista poimituilla tuotteilla.

Pienen budjetin sisustusratkaisuihin taipuu myös uusien pienhuonekalujen hankkiminen. Messuilla näkyi paljon erilaisia puu- ja rottinkikoreja sekä raheja. Muodoista pyöreä näyttää säilyttävänsä pintansa, joten pyöreä, samettinen rahi taitaa olla yksi syksyn hittihankinnoista. Pyöreitä muotoja näkyy niin ikään esimerkiksi peileissä ja maljakoissa.

Entistä rohkeammin sisustuksessa käytetään värejä - isoillakin pinnoilla. Vaikka onnekseni maanläheiset värit jatkavat suosiotaan, näkyi messuilla rohkeitakin ratkaisuja, kuten kohteen 18 OP Kotoisan kauniin vihreät seinäpinnat. Jos budjetti antaa myöden isompiin ratkaisuihin, voi seinäpintaa piristää taideteoksella. Itse olen alkanut haaveilla juuri meidän kotiin tehdystä työstä, mutta sen aika olkoon sitten uudessa kodissa.

// Interior tips for fall season. All the photos are from he Finland's housing fair.

Olen jo kevättalvesta asti kaivannut muutosta meidän olohuoneeseen. Jotenkin tummanharmaa sohva ei tuntunut enää istuvan mielessäni kokonaisuuteen ja aloin haaveilla vaaleasta sohvasta. Uuden sohvan hankinta ei tullut kysymykseen tai se ei oikeastaan edes ollut ajatus. Kun muutto aikanaan uuteen kotiin koittaa, tulee sohvan hankinta vasta silloin ajankohtaiseksi. Olen nimittäin suunnitellut, että tämän nykyisen sohvan sijoitan yläkerran aulaan tai alakerran pukuhuoneeseen. Olohuoneeseen ostetaan sitten uusi. Jäljelle jäi siis päällisten vaihto, joita tähän meidän Ikean Söderhamn -sohvaan on onneksi tarjolla ja melko sopusuhtaiseen hintaankin. Kahden ja yhden istuttaviin osiin uudet päälliset maksoivat reilut pari sataa euroa.

Valkoisen väristen päällisten hankintaa kypsyttelin mielessäni kesän yli, sillä poikalasten äitinä mietin pitkään, kuinka käytännölliset päälliset arjessa oikeasti ovat. En ensinnäkään jaksa pestä niitä kovin tiuhaan ja toiseksi kesällä lapset kulkevat paljain jaloin niin sisällä kuin ulkona, ja jälki on sen tietysti mukaista. Syksyn sisustuskärpäsen puraisema päätin kuitenkin ottaa riskin. Ainahan voi palata harmaaseen jos alkaa kovasti ahdistaa. Näistä kokemuksista kuulette sitten varmasti myöhemmin!

// New covers for our Ikea Södenhamn sofa. I just love how it makes the livngroom look fresh and bright.

Yhteistyössä Sisustustalo Kodinonni. Tuotteesta on saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.

Huh, mikä alkusyksy ollut täällä. Kuulumisiin tarkemmin myöhemmin, sillä nyt asiaa lastenhuoneista. Lastenhuoneiden sisustuksen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi tänä syksynä, koska nuorimmainen pojista aloitti myös koulutiensä esikoulussa, siinä missä isoveli aloitti urakkansa kolmannella luokalla. Aikanaan isommankin pojan huone remontoitiin koululaiselle sopivaksi juuri eskarivuonna ja en halunnut tehdä tässä asiassa poikkeusta. Meillä koittaa muutto keväällä tästä kodista, joten moni varmasti miettii, että miksi nyt satsata remontointiin. Itse ajattelen tässä kohdin lapsia. On mielestäni tärkeää luoda lapsille pysyvyyden tunnetta ja sitä, että heidän toiveitaan kuunnellaan. Uuden kodin rakentaminen kun ei varsinaisesti ole heidän unelmansa.

Muutostyöt alkoivat isomman pojan huoneesta, joka nyt enemmän viihtyy koulupöytänsä ääressä verrattuna eskarilaiseen. Isomman huoneeseensa hankittiin aikanaan Ikeasta pukkijalat ja niiden päälle pöytälevy. Nyt tämä hieman heppoinen, mutta erinomaisesti virkansa ajanut yhdistelmä sai siirtyä nuoremman pojan huoneeseen ja isommalle hankittiin uusi pöytä. Pyörittelin aikani erilaisia pöytiä mielessäni, mutta oikeastaan aina päädyin ajatuksissani Stringin työpisteeseen. Se vain yksinkertaisesti täyttää parhaiten kriteerit. Työpiste on muokattavissa myöhemminkin tarpeita vastaavaksi, ja voimme siirtää sen esimerkiksi meidän aikuisten käyttöön, jos sellainen tarve joskus tulevaisuudessa koittaa. Lisäksi hylly pöytälevyineen on ajaton, vankka mutta kevyt olemukseltaan Lisäksi siinä on mukavasti avointa säilytystilaa.

Työpiste hankittiin kätevästi raumalaisesta Sisustustalo Kodinonnesta. Siihen on oikeastaan kolme syytä. Olisin saanut hyllykön tilattua nettikaupastakin, mutta koen, että tässä kohtaa oli kiva pyöritellä ajatuksia jonkun kanssa siitä, millainen kokonaisuus väreineen ja moduuleineen tilaan sopii. Toiseksi sain takuuvarmasti ne osat, mitä tarvitsen eikä minun tarvinnut arpoa itse, mikä osa kuuluu ja mihin. Kolmantena pointtina tulee se, että nykypäivänä on tärkeää kannattaa kivijalkakauppoja, kun iso osa ostosten tekemisestä on siirtynyt verkkokauppoihin. Uskon, että rahallinen hyöty ja ostamisen helppous on se, mikä ajaa ihmiset ostamaan netistä. Tässä kohdin rahallista hyötyä ei ollut ja luulen, että hyödyin jopa enemmän siitä, että kävin itse paikan päällä kaupassa.

// Some changes in our older boy's room. We got him a new String Furniture desk.

Kodin eteinen on harvemmin täällä blogin puolella näkynyt. Tuossa samalla, kun kaivoin hanskat, pipot ja takit talvisäilöstä, nappasin muutaman kuvan. Edelleen saan ihmettelyjä siitä, miten meillä voi olla näin siistiä ja puhdasta. Toivottavasti jokainen kuitenkin jo ymmärtää, että kuvat ovat meidänkin kodissamme stailattuja ja arkirealismi on juuri niitä kenkiä, pipoja, parittomia hanskoja, aukinaisia reppuja, kauppareissua odottavia pulloja ja postiin lähteviä paketteja - niistä on meidän eteinen esimerkiksi tällä hetkellä tehty.

Mutta nyt itse asiaan. Eteisessä meillä on kolme metriä leveä liukuovikaapisto, joka on melkoista luksusta etten sanoisi. Tämä oli tosin tietoinen valinta, koska edellisessä omakotitalossamme ollut noin puolet pienempi kaapisto osoittautui liian pieneksi neljän henkilön ulkovaatteille. Puustellista hankittu nykyinen kaapisto jakautuu kahteen täysin identtiseen puoliskoon, joista toinen puoli on poikien ja toinen meidän aikuisten. Poikien puolella on lisäksi kaksi koukkua sisäpuolella, joiden on tarkoitus helpottaa takkien ripustamista kaappiin. Jostakin kumman syystä niitä silti löytyy myös lattialta! Muutoin takit meillä säilytetään henkareissa.

Kaapeissa sisällä on henkaritilan lisäksi kaksi kaapin levyistä hyllyä. Ylähyllyltä löytyy kausivaatteiden (Ikean Skubb-laatikoissa) lisäksi tavallisia muovikoreja, joista löytyy varahanskoja, paksumpia pipoja, huiveja ja siistimpiä, vähemmällä käytöllä olevia vaatteita. Alahylly jakaa kaapin alaosan kengille ja niin ikään erilaisille koreille, joista löytyy käytössä olevia pipoja, hanskoja ja muun muassa lasten harrastusvälineitä, kuten kiekkoja, maalivahdin hanskoja ja tekniikkavöitä. Meidän vanhempien kaappi kätkee sisäänsä myös moottoripyöräkypärät ja kauppakäynneillä tarvittavat kestokassit. Tällä hetkellä tilaa on käytössä jopa hieman väljästi, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että saisin esimerkiksi kausitakitkin mahtumaan samaan kaappiin. Ne ovat säilössä nuoremman pojan huoneessa.

Tässä on pyöritelty koko syksy uuden kodin pohjapiirrosta ja viimein sen osalta aletaan olla loppusuoralla. Yksi pähkinä purtavaksi on ollut nimen omaan eteisen säilytys, sillä tulevan kodin eteissäilytys on pienempi. Toisaalta ensimmäisessä omakotitalossamme meillä oli eteisen yhteydessä lisäksi vaatehuone, jossa silloin säilöimme kausivaatteet. Nyt tarkoituksena on myös liittää eteisen yhteyteen vaatehuone, mutta katsotaan sitten, kuinka käytännössä tavaroiden ja vaatteiden säilytys parhaiten hoituu.

Lokakuu vaihtui jo marraskuuksi ja yksi asia, josta halusin teille viime kuun puolella kirjoittaa on yrittäjyys. Vuosi sitten lokakuun alussa ryhdyin yrittäjäksi kollegani kanssa, kun ostimme yrityksen, jossa silloin työskentelimme palkansaajina. Tässä postauksessa kirjoitin ostohetkeen liittyviä tunnelmia. Aika on mennyt hurjan nopeasti, mutta arki yrityksen johdossa on onneksi tasaantunut.

Nyt jo tuttujen asioiden hoitaminen, kuten esimerkiksi kuukausittaiset hankinnat, laskutukset, reskontran seuraaminen ja palkanmaksu sujuvat oman terapiatyön sivussa rutiinilla. Siinä mielessä tuntuu, että alkaa siis olla jyvällä siitä, mitä tämä yrittäjän elämä on. Työskentelen fysioterapia-alalla ja tämä viime aikainen sanasota Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta koskettaa myös meitä. Hankintakilpailu päättyi osaltamme positiivisesti ja saamme jatkaa Kelan hyväksymänä palveluntuottajana myös jatkossa. Tämä kuitenkin tuo loppuvuoteen kiireitä, sillä palvelunkuvauksiin on tullut jonkin verran muutoksia ja lisäksi edessä on vielä liittyminen sähköiseen potilastiedon arkistoon eli kantaan.

Suurin haaste tässä yrittäjän elämässä onkin oma ajankäyttö. Pidän työstäni niin paljon, että se ei oikeastaan edes tunnu työnteolta. Se on elämäntapa. Niinpä jo palkkatyössäni en ollut kovin tarkka ajankäytöstä, vaan saatoin hoitaa muun muassa aikataulukseen liittyviä asioita viikonloppuisinkin. Nyt yrittäjänä työskennellessä siitä ajankäytöstä lipsuu entistä helpommin. Saatan hoitaa kirjallisia töitä, sähköposteihin vastaamisia ja aikataulujen sovittamista aamupalalla tai ohimennen kotia siivotessa. Pitäisi osata erottaa viikkotasolla aikaa yrityksen hallintopuolen asioiden hoitoon sekä päivästä muun muassa niiden kirjallisten töiden tekoon. Useimmiten tärkeysjärjestys kuitenkin kääntyy niin, että terapiatyö ensin ja sitten kaikki muu. Ajankäyttö taitaa silti olla monen muunkin yrittäjän kompastuskivi. Raha on luonnollisesti aina tarpeen, mutta suurin ongelma omalla kohdalla lienee se, että en osaa sanoa asiakkaalle ei.

Kantavat voimat? Varhaisen yrittäjän polullani kultaakin kalliimpia tämän ensimmäisen vuoden aikana ovat olleet kirjanpitäjämme sekä ihana kollegani. Me pidimme saman kirjanpitäjän, joka oli ehtinyt hoitaa yrityksen asioita pitkän tovin jo ennen kuin yrittäjämuutos tapahtui. Hän ei varmasti ole halvimmasta päästä, mutta tämä ei ole oikea kohta tehdä säästöä. Kirjanpitäjämme muistuttaa jos jokin asiakirja tai tehtävä täytyy hoitaa ja häneen voi luottaa. Ihanien asiakkainen lisäksi iso asia on ollut kollegani, jonka ansiosta yrityksen johtaminen on helppoa. Meillä on samanlainen halu ja tapa tehdä työtä. Ajattelemme asioita samalla tavalla, jolloin ideoiden pallottelu ja päätöstenteko ei ole vaikeaa. Kummallakaan ei ole tapana jäädä tuleen makaamaan, vaan asiat hoidetaan ripeästi. Edelleen on onnellinen olo siitä, että lähdimme hommaan mukaan ja yhtä valoisin mielin odotan tulevaisuutta, vaikka se yksi iso kysymysmerkki tällä hetkellä onkin.

Useassa blogissa ja instagram -tilissä on katse käännetty jo kohti joulua ja tulevaa sesonkia. Onko teillä joulufiilis? Itse viipyilen vielä jossakin loka-marraskuun vaihteessa, vaikka tässä ollaan jo hyvässä matkassa kuluvaa kuuta. Tämä ei sinänsä ole yllätys, sillä muistan kuinka vaikeaa tänä vuonna oli luopua kesästä ja tottua ajatukseen syksystä. Ja nyt sitten ollaan pian joulukuussa!

Kuten uutisoitiin niin marraskuun alku on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen harmaa. Olen yleensä taipuvainen kärsimään tästä pimeästä vuoden ajasta ja koleasta ulkoilmasta. Mieli on alakuloinen ja olen itkuherkempikin. Syksy on kuitenkin itselleni ollut nyt helpompi kuin tavallisesti. Toki huonompia hetkiä on mahtunut joukkoon, mutta ne ovat enemmänkin liittyneet arjen kiireisiin ja riittämättömyyden tunteisiin kuin itse syksyyn.

Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet todella kiireiset lasten harrastusten ja koulutusmenojen vuoksi. Viikkoon ei tarvitse välttämättä mahtua kuin yksi ylimääräinen meno ja koko aikataulu on suunniteltava uusiksi. Jokunen siellä varmaan tunnistaa tämän asian. Tämä viikonloppu onkin ollut sitten varsinainen vastaisku arjen kiireelle. Vietimme miehen kanssa koko viikonlopun kahden. Ensiksi haaveiltiin teatterista, mutta päätettiin kuitenkin, että ei sovita ennalta mitään. Mennään sinne minne nenä näyttää ja se oli koko miniloman kannalta paras päätös! Ulkoistettiin kaikki ruokailut ja on todella vain lepäilty. Tänään sitten, kun lapset tulivat isovanhemmiltaan kotiin, laitettiin koko porukalle ruoka. Kuvissa vilahtava jälkiruoka on Marianne-trifle. Resepti löytyi Fazerin sivuilta. Todella helppo ja herkullinen! Ehkäpä se joulumielikin sieltä heräilee, kun malttaa hetkeksi pysähtyä.

Näistä itsenäisyyspäivää koskevista pöytäkattaus -postauksista alkaa tulla jo perinne. Mutta kun tarkemmin asiaa mietin niin tästä itsenäisyyspäivästä on meidän perheessä muodostunut sellainen juhlapäivä, jolloin varmasti kaikki olemme kotona ja syömme yhdessä. Toisille joulu on sellainen juhla, mutta me vietämme sen aina sukulaistemme luona, jolloin jouluruokien laittaminen ja kattauksen miettiminen ei ole vastuullani. Kaipa sekin aika vielä koittaa.

Parhaimman terän itsenäisyyspäivästä vei edellisillan hieman pitkäksi venähtäneet pikkujoulut, mutta toisaalta eikö juhlapäivänä juuri kuulukin ottaa rennosti ilman ainaista aikataulun perässä juoksemista. Pöytäkattausta koristi tänä vuonna eukalyptuksen oksat sekä kaksi hyasinttia erilaisissa maljakoissa. Useampana vuotena olen hyasintit istuttanut hobstar -laseihin ja niin tein nytkin. Joulukukat ovat muuten kuusen ohella merkittävin tunnelman luoja jouluisessa kodissa mielestäni.

Itsenäisyyspäivän tunnelmien myötä rauhallista joulun odotusta sinne.

Enää viisi yötä jouluun! Joulukuu on tänä vuonna kulunut mielestäni jotenkin ennätyksellistä vauhtia. Tietysti päiviä ovat jouduttaneet loppuvuoden työkiireet, pikkujoulut, lasten harrastukset, joulujuhlat sekä jouluvalmistelut. Sisustusbloggaajaporukkamme joulukuun haasteesta vastaa Kerttu Modernisti Kodikas -blogista. Vaikka itse en ole ehtinyt fiilistellä joulua blogin puolella ollenkaan niin paljon kuin olisin halunnut, koin silti tärkeäksi etsiä tämän postauksen kirjoittamiseen aikaa. Kerttu näet pyysi meitä pohtimaan millainen on kaunis ja kohtuullinen joulu? Ajatuksena tässä on herättää meidät miettimään voisiko joulu olla muutakin kuin yksi suuri kulutusjuhla.

Meidän perheessä, siis silloin kun itse vielä olin lapsi, ei joulu ole mielestäni ikinä ollut rahallisesti ison panostuksen takana. Tai sellainen mielikuva minulla on. Joulukuusi koristeltiin maltillisesti ja siinä roikkuivat tutut koristeet. Pöytään katettiin toki paljon perinteisiä jouluherkkuja, mutta usein näitä samoja ruokia syötiin vielä tapanina ja kinkunjämät käytettiin arkena. Lahjoja hankittiin kohtuudella. Paljon isompaa osaa joulussa ovat näytelleet tutut rutiinit ja yhdessä olo läheisten kanssa.

Toisaalta itse tällaisena vähäeleisenä sisustajana en edes näe, että meillä ikinä laitettaisiin joulua jotenkin yllin kyllin. Ehkäpä oma tapani toimia juontaa juurensa jo lapsuudesta asti, mutta koen vieraaksi, että meillä valmistettaisiin vaikkapa jouluherkkuja poisheittämiseen asti. Suosin joulussa siis niitä samoja kestäviä valintoja kuin muutenkin elämässä. Esimerkiksi päädyimme tänä vuonna koristelemaan muovikuusen ja joulukoristeet ovat pitkälti edellisvuosilta tuttuja. Ainoastaan kaksi uutta joulukoristetta hankin kuluneen vuoden aikana. Lahjoja olemme aina vaihtaneet sukulaisten kesken harkitusti ja niin, että vastaanottaja kokee ne tarpeelliseksi. Ensimmäistä kertaa teimme tänä vuonna periaatepäätöksen, että aikuisten kesken ei lahjoja vaihdeta. Myönnän, että hieman lipsuin tästä, mutta vain siksi, että minusta on silti ihanaa ilahduttaa toisia lahjoilla. Nämä ylimääräiset lahjat ovat ravintolalahjakortteja ja elämyslahjoja.

Joulukoristeiden lisäksi joulutunnelman kotona luo musiikki. Meillä on ahkerasti kuunneltu youtuben ja spotifyn joulumusiikin tarjontaa. Kauneimmat joululaulut kirkossa jäivät tänä vuonna väliin. Niin ikään jos joulutunnelma on kateissa, suosittelen suunnistamaan joulutorille. Se mihin toivoisinkin ihmisten kiinnittävän huomiota ja mitä toivon myös lasteni ymmärtävän on, että joulua ei tee raha, lahjat ja suuri määrä herkkuja. Joulu on tunne siitä, että pysähdytään, ollaan läsnä ja vietetään aikaa yhdessä.

Christmas isn't a season.

It's a feeling.

-Edna Ferber

Joululoma on vihdoin täällä! Aivan yhtä leppoisasti ei ole tämä loman aloitus sujunut kuin olisin toivonut, sillä lahjojen hankinta jäi hieman viime tippaan. Tätä stressiä onneksi lievitti se, että tiesimme mieheni kanssa, mitä kenellekin ostamme. Paketointipuuhat ovatkin sitten olleet kiven takana, koska lapset parveilevat uteliaina ympärillä aina, kun kaivan lahjapaperit esille. Muu porukka lähti nyt ulkojäille, joten tässä on sopiva hetki viimeistellä paketit ennen kuin paketointipaja siirtyy myös loman viettoon.

Jos joltakin uupuu vielä lahja niin kerronpa teille viime hetken vinkin! Me ostimme mieheni äidille Isoäiti, kerro minulle -kirjan. Tätä kirjaa on saatavana myös äidille, isälle ja isoisälle. Tarkoituksena on, että lahjan saaja kertoo kirjan sivuilla oman elämäntarinansa lapsuudesta nykypäivään. Luulenpa, että jokainen lähisukulaiseni tulee tällaisen kirjan jossakin vaiheessa saamaan, sillä tämä on varsin ihana tapa kerätä talteen muistoja jälkipolville luettavaksi. Tätä Elma van Vlietin kirjoittamaa kirjasarjaa myy ainakin Suomalainen kirjakauppa.

Mutta nyt lumisten lentosuukkojen kera rauhallista joulua juuri sinulle! Pysähdytään hetkeksi.

Yhteistyössä SodaStream

Kuinka moni siellä on innostunut näin uuden vuoden alkajaisiksi (jälleen) terveellisistä elämäntavoista ja omasta hyvinvoinnista? Itse latasin ystävieni yllyttämänä tähän tarkoitukseen YAZIO-sovelluksen, jonka avulla pystyn seuraamaan hiilihydraattien, proteiinien ja rasvan määrää. Tarkoituksena ei ole niinkään laihtua, mutta kiinteytyä kyllä ja pidemmän aikaa olen aavistellut, että erityisesti proteiinien saanti jää turhan niukaksi. Ajattelin, että kiireisen syksyn ja alkutalven jälkeen omasta itsestäni huolehtiminen on aika nostaa jälleen jalustalle.

Tähän samaan saumaan sattui sopivasti myös SodaStreamin puolelta ehdotettu yhteistyö. Sain valita meille hiilihapotuslaitteen ja päädyin Source -laitteeseen helppokäyttöisyyden vuoksi. Lisäksi yksinkertainen linjakas muotoilu on tietysti hyve sekin. Innostuin tästä yhteistyöstä kuitenkin ihan muista syistä. Nimittäin se tuo mielekästä vaihtelua nesteiden juomiseen. Pojat eivät ole innokkaita veden juojia, mutta kuplavettä he kyllä juovat. Viime kesänä erilaiset maustetut vichyvedet olivat kovassa huudossa, joten hienoa, että nyt sellaista voi valmistaa itse. Minulle veden juonti ei ole pakkopullaa, mutta YAZIO-sovellukseni kannustaa juomaan vettä kaksi litraa päivässä ja siinä määrässä pelkkä vesi alkaa jo tökkiä.

Yhteistyötä koskien sain testattavaksi myös Fruit Drops -makuaromeja, jotka ovat tarkoitettu kuplaveden maustamiseen. Mikä parasta nämä makuaromit ovat sokerittomia, kalorittomia ja ne ovat valmistettuja täysin luonnollisista aineosista. Täydellisiä korvaamaan siis pelkkää veden juontia. Makuvaihtoehtoja on kuusi: sitruuna-lime, mansikka, vadelma, appelsiini, persikka ja greippi. Omaan makuuni ovat erityisesti appelsiini ja persikka, poikien mielestä taas mansikka. Fruit Dropseja myyvät Power, Gigantti sekä hyvin varustellut jälleenmyyjät.

Bonuksena SodaStreamin käytössä tulee tietysti ympäristöasiat, joista toivottavasti jo jokainen kantaa vastuuta. On laskettu, että neljän hengen kotitalous säästää keskimäärin 600 muovipulloa vuodessa tekemällä kuplavetensä hanavedestä! Oman SodasStream juomapullosi voit kierrättää, kuten muunkin muovijätteen ja tyhjän hiilidioksidipullon vaihteen uuteen jälleenmyyjän luona.

Yhteistyössä SodaStreamin kanssa saan arpoa yhdelle lukijalleni Spirit -hiilihapotuslaitteen joko mustana tai valkoisena sekä yhden Fruits Drops -makupullon. Osallistuaksesi arvontaan kerro kommenteissa haluamasi väri ja Fruit-Drops -maku. Osallistumisaika päättyy torstaina 24.1. Onnea matkaan!

Viikonloppu kääntyi yhtä nopeasti sunnuntai-iltaan kuin alkoikin. Olen yleensä nämä sunnuntain tunnit käyttänyt liikkumiseen ja itsestäni huolta pitämiseen. Omatunto jo hiukan kolkutteli, kun valitsin seurakseni lenkkikenkien sijaan läppärin, mutta yhtä kaikki hyvän fiiliksen tämäkin tuo.

Olen tässä alkuvuonna pyöritellyt mielessäni ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia usemmaltakin kantilta. Suurelta osin tämä juontaa juurensa varmasti työstä, sillä ihan näinä viikkoina saan valmiiksi kivunhoidon erikoistumiskoulutuksen. Jotta elämä ei kävisi liian tylsäksi (sarkasmia), saan toivon mukaan jatkaa opintoja psykofyysisellä puolella vielä tässä kevään aikana. Koulutuksen myötä olen oppinut, että pitäisi keskittyä oikeasti niihin asioihin, jotka tekevät onnelliseksi ja joiden tekeminen tuo iloa sekä niihin ihmisiin, joiden seurasta nautit. Näillä asioilla on fysiologisestikin iso merkitys!

Suorittaja -minältäni on kestänyt yllättävän kauan oivaltaa, että aina ei täydy olla tekemässä jotakin. On siis sallittua vetäytyä sohvalle katsomaan lempi tv-ohjelmaa silloin kuin se on mahdollista tai laittaa se pyykkikone vasta huomenna päälle. Aina ei tarvitse imuroida listojen päällisiä ja pölyt voi hyvin jollakin viikkoa jättää pyyhkimättä. Olen oppinut ymmärtämään, että siitä ei saa sulkaa hattuun, kun on päivän päätteeksi niin puhki, että ei jaksa edes pestä hampaita. Keneltäkään ei ole pois jos välillä vähän oikaisee.

Olen tietoisesti tänä vuonna lisännyt liikuntaa. Oma aika on töiden, opiskeluiden ja perhe-elämän kannalta kortilla, mutta ne kerrat, kun siihen mahdollisuus tarjoutuu käytän yleensä hyväksi. Viikoittainen juoksulenkki on mielen toiminnalle elinehto, mutta olen huomannut, että yksi kuntosalikerta ja venyttely alkavat nekin tuntua tärkeiltä. Aina ei tarvitse tulla edes hiki, että olo tuntuisi liikunnan jälkeen paremmalta.

Ja sitten: Sodastream -arvonta on päättynyt. En suinkaan unohtanut asiaa, mutta en vain aiemmin joutanut tänne kertomaan teille voittajaa. Arpaonni suosi tällä kertaa nimimerkkiä Ellen. Olen laittanut sinulle sähköpostia asiasta. Onnea voittajalle!

Enpä olisi uskonut, että tuo helmikuun alun postaus jäisi viimeiseksi vanhassa kodissamme. Kiirettä ei vielä helmikuussa muuton kanssa pitänyt, mutta maaliskuussa sitten sitäkin enemmän. Aika on todella kullannut muistot, sillä en ollenkaan muistanut millainen projekti vanhan kodin tyhjentäminen ja uudessa tavaroiden järjesteleminen onkaan. Ja meillä oli puuhassa vielä se etu, että vuokrakoti oli käytettävissä jo helmikuun lopusta lähtien. Ei siis mitään yhden viikonlopun supersuorittamista ollenkaan.

Tänne uuteen kotiin sopeutuminen ei sekään aivan mutkitta sujunut. 2/4 perheestä kotiutui tänne viikossa, mutta meillä muilla on ollut hankalampaa. Uusien rutiinien luominen ja vanhoista luopuminen ei käynyt käden käänteessä. Ja kun vihdoin silti tuntui, että arki asettui uomiinsa, saimme vieraaksemme vatsataudin. Yritän aina olla kiitollinen silloin, kun arki on arkea kaikkine kiireineen, sillä mikään ei ole rasittavampaa kuin jatkuvassa hälytystilassa oleminen. Enemmän kuin innostuneensa odotan uutta viikkoa. Jospa se olisi valoisampi kuin edeltäjänsä.

Arjenhallinnan ajatuksiin on vaikuttanut mieltä alentavasti myös se, että tontilla ei ole tapahtunut vielä mitään näkyvää. Tuntuu, että kaikki asiat seisovat paikoillaan. Maanrakennustöiden aloittaminen vaatii vielä hetken ilmojen lämpenemistä, jotta kaivuri pääsee aloittamaan urakkansa. Onneksi loppuviikolle lupailtiin jälleen lämpimiä säitä tämän päivän räntäsateen vastapainoksi. Toivottavasti koko pian saamme myös rakennusluvan. Talopaketti tulee tontille kesäkuun ensimmäisellä viikolla, johon ei enää liikoja aikoja ole.

Mutta ei tämä elämä nyt yhtä melankoliaa ole kuitenkaan ollut. Mukaviakin juttuja on joukkoon mahtunut, kuten se, että meillä on täällä kodissa jo hyllyt ja taulut seinillä. Kaikkien aikojen ennätys uskoisin!

Toisena vuotena peräkkäin meidän pääsiäinen kuluu Tampereella lasten harrastusten parissa. Viime vuonna päivät jäivät kahteen, nyt olemme siellä kolme päivää. Pääsiäisen pyhistä kotioloissa ei siis juuri ehditä nauttia. Yleensä pääsiäiseeni on kuulunut maittava lounas vanhempieni luona, lasten suklaamunajahti sekä erityisesti kodin kevätsiivous. Perussiivouksen lisäksi olen yleensä siistinyt isompia naarmuja lattiasta, seinistä ja pyyhkinyt sormenjälkiä kaapinovista. Talvitakit on tuuletettu ja pesty sekä kevyempiä kenkiä sovitettu käyttöä varten. Tänä vuonna tein suurimman osan tästä kaikesta puuhastelusta jo muuton yhteydessä. Joku hyöty siitä kaikesta hössöttämisestä siis oli!

Vaikka pääsiäinen saa tänä vuonna hieman uusia piirteitä, koin silti tärkeäksi tehdä pääsiäistä edes hieman kotiin. Lasten koulu- ja esikouluaskartelut vielä uupuvat, mutta tärkein eli ruokapöydän asetelma syntyi 10 euron hintaan. Kävin hakemassa yhden isomman kirsikkapuun oksan sekä muutaman neilikan ja ripustin oksille kaapista löytyneet koristeet. Yksinkertaisen kaunista mielestäni. Huomasin, että kaksi vuotta sitten luotin myös kirsikkapuun oksien voimaan, vaikka tekstissä olenkin näemmä kirjoittanut muuta. Rauhallisia pääsiäisen pyhiä sinne.

// Simple and easy decorations for Easter.

Meillä täällä Raumalla on jokusen vuoden ollut pystyssä RAUMAblogit -yhteisö, joka koostuu pääasiassa raumalaisista ja lähialueiden bloggaajista. Mukana on myös muutama Instagram-vaikuttaja. Toiminta on ollut alkuvuoteen asti hieman verkkaista, kunnes sitten päätimme yhteistuumin puhaltaa tuulta purjeisiin. Kopin tästä hommasta nappasi Rauman Yrittäjät ja niinpä eilen toteutui Rakastunut Raumaan -yrityskävely.

Me 11 bloggaajaa pääsimme tutustumaan kymmeneen eri yritykseen ja saimme kuulla huikeita tarinoita yritysten takaa. Päivä alkoi Cafe Passionista keskuspuiston laidalta. Aamiaisen lomassa kahvilan omistaja Hanna Kukkaro kertoi lyhyesti toiminnasta ja kävimme läpi päivän kulkua. Matka jatkui Syväraumaan RaumRomeParis -brändin takaa löytyvän Iiro Kosken luokse. Pääsimme näkemään ja kuulemaan juuri ne asiat, josta kaikki aikanaan alkoi. Vaikka RaumRomeParis olikin itselleni tuttu jo entuudestaan muutama vuosi sitten tehdystä yhteistyöstä, oli silti mielenkiintoista kuulla Iiron itsensä kertomana Prisman käytävällä käydystä keskustelusta ja miten se kaikki on johtanut siihen, että nyt tuo logo koristaa muun muassa polkupyörää! Hatunnoston arvoinen asia.

Seuraavaksi pääsimme tutustumaan Vanhan Rauman Specsaversiin. Uusimpia kehys- ja aurinkolasitrendejä meille esitteli yrittäjä Anna Mariasik. Erityisesti suosittelen kurkistamaan Marc Jacobs -merkin valikoiman! Eurasta kotoisin oleva Anna on kulkenut Silmäoptikot Palmulta opiskelu- ja keikkatyön kautta Specsaversille ja kunnostaa työnsä ohella huvilaa Huittisissa. Jälleen yksi erittäin inspiroiva tarina. Matka jatkui tästä lähes naapurissa majailevan Kultaseppä Laihon luo. Saanen mainostaa, että omat kihla- ja vihkisormukseni ovat juuri Petrin käsialaa! Pääsimme kurkistamaan behind the scenes -tyyppisesti kultasepän työtiloihin. 30min vierailu olisi mielestäni voinut olla kolmen tunnin kestoinen, sillä mielelläni olisin kuunnellut ja seurannut hänen työtään pidemmästi. Työ, joka tyystin poikkeaa omastani!

Päivä jatkui lounaalla Wanhan Rauman Kaffebarissa. Maukas salaatti on aina hyvä ja terveellinen valinta, mutta se sitruunan makuinen jäätee - se vasta hyvää oli! Yrittäjä Tiina Willmanin kanssa kävimme leppoisaa keskustelua Kaffebarin tarinasta ja yrityksen arvoista. Kaffebar on Raumalla tunnettu makoisista munkeistaan ja väistämättä tästä tulee mieleeni omien nuoruusvuosieni muistot Uudenkaupungin Pakkahuoneesta. Molempien toiminnan takaa löytyy vahva nainen ja salainen munkkiresepti. Vatsa sopivasti täynnä kävelimme Vanhan Rauman halki seuraavaan pitstoppiimme Iloiseen Ihmemaahan. Ja sitä liike juuri on, varsinainen Ihmemaa! Päällimmäiseksi jäivät mieleeni leivontatarvikkeet, joita ei marketit tarjoa sekä ilmapallot, joita saa nyt myös nimikoituna. Napatkaapa vinkki korvan taakse.

Jotta tästä jäisi jotakin mieleenne, jatkan yrityskierrosta myöhemmin. En pysty mitenkään hehkuttamaan tarpeeksi, kuinka mahtavia ihmisiä saimme eilen tavata. Ihan tavallisia, mutta silti niin uniikkeja. Meillä on hieno kaupunki - kunpa vain itse muistaisimme sen.

Huomenta pilviseen lauantaiaamupäivään! Nyt on aika jatkaa siitä, mihin viimeksi jäin eli viikko sitten lauantaina toteutuneeseen Rakastunut Raumaan -bloggaajapäivään. Tarkemmin ottaen otetaan suurennuslasin alle yrityskierroksen viimeiset neljä yritystä, sillä aamupäivästä ehdin jo kirjoittaa aiemmin. Löydät postauksen täältä. Kyseessä oli siis meille RAUMAblogien jäsenille suunniteltu yrityskävely. Mukana kaikkiaan oli 10 erilaista yritystä.

Iloisesta Ihmemaasta matkamme jatkui takaisin mielestäni yhteen Vanhan Rauman todellisista sydämistä, jota Sisustustalo Kodinonneksi kutsutaan. Olen aiemminkin tehnyt sisustussuunnittelija Johanna Närvän luotsaaman monipuolisen sisustukseen ja ompelupalveluihin keskittyvän yrityksen kanssa yhteistyötä, joten paikka oli jo entuudestaan tuttu. Myymälässä poikkeaminen on kuitenkin jo itsessään niin inspiroivaa. Samanlainen tunne kuin lapsella karkkikaupassa! Täältä siirryimme torin toiselle kulmalle aivan yhtä hurmaavaan paikkaan, sillä kukat jos jokin sisutuksen ohella ovat ilo silmälleni. Kukkashop Rosassa pääaiheena olivat kukkakorut. Kauniita yhdistelmiä! Näin huomisen äitienpäivän ollessa ajankohtainen vinkkaan, että Kukkashop Rosasta voit myös tilata kukkalähetyksen. Mikä sen ihanampi tapa kuin yllättää kukilla.

Seuraavaksi vuorossa oli Kuninkaankadun vastakkaisella puolella sijaitseva Ruokapuoti Lumo. Lumo on todellinen monialan yritys ja mielestäni kaikki tiivistyy sanaan terveys. Olipa kyseessä sitten ruoka-aineet, niiden tekoon tarvittavat välineet, kosmetiikka, ihonhoitotuotteet tai yrityksen järjestämät kurssit, luennot ja koulutukset liittyvät ne kaikki tavalla tai toisella ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Palan tätä maailmaa saimme eteemme raakakaakaojuoman muodossa. Taivaallisen hyvää ja taivaallisen terveellistä! Tämän lauseen jatkoksi tekisi mieli puida enemmänkin omia elämäntapoja ja Lumon omistaja Tero Suhosen pitämää vajaa puolen tunnin luentoa raakakaakaojuoman valmistuksesta, mutta se on jätettävä toiseen kertaan. Mielenkiintoinen maailma - sen sanon.

Viimeisenä yrityksenä matkallemme oli listattu Wanhan Rauman putiikki Taruliina. Tai oikeammin kaksi yritystä, koska pääsimme ihastelemaan Taruliinassa myynnissä olevia Heidi A. Designin tuotteita. Heidi itse oli kertomassa meille oman tarinansa, miten elämä kuljetti Helsingin ja Italian kautta takaisin Rauman Paroalhoon. Valikoimasta löytyy niin lasten kuin naisten vaatteita sekä myös asiakkaan toiveesta suunnitellut puvut esimerkiksi erilaisiin juhliin. Heidi suunnitteli myös kaksi pukua viime vuoden Linnan juhliin.

Suurin hypetys bloggaajapäivää kohtaan on jo hieman laantunut, mutta vieläkin voin vain ihmetellä, miten hienoja ja ainutlaatuisia yritys- ja henkilötarinoita kaupunkiimme mahtuu. Ollaan yhdessä ylpeitä kaupungistamme.

Jos joku on viime viikkojen aikana lyönyt kapuloita rattaisiin niin se on tuo talon rakentaminen. Omaan piikkiin voi laittaa sen, että soudettiin ja huovattiin kodin pohjapiirustuksen kanssa järjettömän kauan. Tästä voisin kirjoittaa ihan oman tarinan. Rakennusluvan vireille laittaminen osui juuri ennen muuttoa, jonka vuoksi terävin huomioi maanrakennustöiden aloituksesta viivästyi. Luotimme tässä kohtaa edellisten talojen pohjatöiden tekijöihin, jonka takia olimmekin yhtä kysymysmerkkiä, kun kumpikaan ei ehtinyt enää kiireiltään meitä auttamaan.

Ensimmäistä kertaa olimme tilanteessa, jossa jouduimme pyytämään tarjouksia ulkopuolisilta tekijöiltä. Tarkennan vielä, että tässä kohtaa puhun siis maanrakennustöistä eli pintamaan kuorimisesta, louhinnasta ja täyttötyöstä. Pyysimme tarjoukset muutamalta eri maanrakennusyritykseltä, jotka lopulta myös saimme - useamman peräänkyselyn jälkeen. Jäin sitten miettimään, että onko rakennusalalla jotenkin hyväksyttävää, että jos lupaat tulla tontille tarkastamaan työmaan tarjousta varten ja sitten tekemään itse tarjouksen, ei asiakkaalle tarvitse ilmoittaa, vaikka et pääse tai ehdi tekemään tarjousta? Saati se, että lupaat tehdä työn, mutta viikkoa myöhemmin soitat, että et ehdikään hoitaa sovittua työtä.

Vertaan tätä asiaa omaan työhöni ja tapaani toimia yrittäjänä. Enhän voi perua asiakkaan aikaa ilmoittamatta hänelle. Kyseessä on maksava asiakas molemmissa tapauksissa. Tällaiselle pedantille, tehdään niin kuin sovitaan -tyyppiselle henkilölle tuo saamamme kohtelu herätti alkuun ihmetystä, mutta sittemmin jo suuttumusta. Ymmärrän, että kevät on sesonkiaikaa ja työtä ilmeisesti on paljon, mutta eikö olisi rehtiä ilmoittaa, että et pääse paikalle sovittuna ajankohtana tai tarjouksen teko viivästyy. Suotavaa olisi myös opetella sanomaan suoraan ei, jos aika ei yksinkertaisesti anna periksi. Myönnän, että meillä oli myös kiire toimia tilanteessa, jonka vuoksi useampaa päivää ei voinut hukata katteettomien lupauksien odotteluun.

Vaikka nyt meidän tapauksessa olikin kyse ainoastaan maanrakentamisesta, tämä taitanee olla yleistä myös muutoin rakennusalalla. Aika usein kuulee talonrakentajilta, että ammattimiehiä saa odottaa ja työn valmistuminen venyy. Toistaiseksi näyttää sille, että tämän kolmannen talon kohdalla mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.

"Me Kodinonnessa arvostamme paikallisuutta, laatua ja perinteitä. Mandelpjepyrit ovat hyvä jatkumo yrityksen aikaisemmille Rauma-tuotteille. Pitsi elää tässä ajassa, ja julkistettavat tuotteet tuovat pitsin vahvasti 2010-luvulle.

- Johanna Närvä

"Siinä on krääkneuloja, jamikkaa, puolilyöntiplättejä, jepyriä ja manteleita. Se on oikea Rauman pitsien värisuora", Thorström kuvailee tuotetta. Vanhassa Raumassa sijaitseva Sisustustalo Kodinonni onkin hänen mukaansa oikea paikka Mandeljepyrille."

- Tarmo Thorström

Tänään aamulla elettiin jännittäviä hetkiä. Sisustustalo Kodinonneen oli kokoontunut valikoitunut porukka Mandeljepyr -tuotteiden julkistamistilaisuuteen. Kyseessä on pitsitaiteilija Tarmo Thorströmin ja Sisustustalo Kodinonnen Johanna Närvän käsissä syntynyt yhteistyön tulos: koivuvanerinen, pitsistä mallinsa perinyt sisustustuote. Mandeljepyriä on saatavilla kahden muotoisena: Viuhka, joka kuvissa vilahtaa lasinalustana sekä Kaari, joka on löytänyt paikkansa seinäkoristeena. Käyttötarkoitukseen on vain taivas rajana. Mandeljepyr on jälleen upea osoitus raumalaisesta osaamisesta ja innovatiivisuudesta.

AISTIESTEETÖNTÄ RAKENTAMISTA - TALO HALTIATAR

SISUSTUSKIERROKSELLA VANHASSA RAUMASSA

LOMATERVEISET JA TALOPROJEKTIKUULUMISIA

SYKSYN SISUSTUSTÄRPIT ASUNTOMESSUKUVIN

SÖDERHAMN -SOHVAN UUDET PÄÄLLISET

STRING-TYÖPISTE KOULULAISELLE

ETEISEN VAATESÄILYTYS

ENSIMMÄINEN VUOSI YRITTÄJÄNÄ

VASTAISKU HARMAUDELLE

ITSENÄISYYSPÄIVÄN TUNNELMIA

JOULU ON TUNNE

PAKETOINTIPAJA JA ISOÄITI, KERRO MINULLE -KIRJAVINKKI

TERVEELLISTEN ELÄMÄNTAPOJEN ÄÄRELLÄ + ARVONTA

SUORITTAJAN OIVALLUKSIA JA ARVONNAN VOITTAJA

MUUTON JÄLKEEN

10 EURON PÄÄSIÄISKORISTEET

RAKASTUNUT RAUMAAN -BLOGGAAJAPÄIVÄ

RAKASTUNUT RAUMAAN -BLOGGAAJAPÄIVÄ OSA 2

RAKENNUSALA - PALJON TYHJIÄ LUPAUKSIA?

MANDELJEPYR - RAUMALAISTA OSAAMISTA